Viimeinen sana
Hallitus yllätettiin asekaupoista nousseella kohulla. Se on vaivihkaa löysentänyt Suomen asekauppakriteerien tulkintaa, vaikka pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiistikin linjanmuutoksen pääministerin kyselytunnilla (Yle 23.10.).
Sipilä yritti pehmentää tehtyjä päätöksiä väittämällä ihmisoikeusnäkökulman ohjaavan päätöksiä. Tämähän ei ole totta. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) esitti todellisen syyn: halutaan tukea kotimaista puolustusteollisuutta. Suomi on mukana kilpajuoksussa Lähi-idän asemarkkinoille.
Suomen asekaupat nousivat esiin tutkimusverkosto Safer Globen paljastettua asevientiraportissaan, että Suomen tärkeimmäksi aseteollisuuden vientikohteeksi on noussut Lähi-itä. Suomi on vienyt aseita myös Keski-Aasian diktatuurimaihin Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin.
Virallinen kanta on, että jokaisen asevientiluvan yhteydessä tehdään kokonaisarvio. Asevientilupien kriteerit eivät ole muuttuneet, mutta hallitus on venyttänyt kriteereitä omiin tarkoituksiinsa.
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat Martin Scheinin ja Martti Koskenniemi arvioivat (HS 25.10.) Suomen toimivan aseviennissä lainvastaisesti. Oikeusasiamiehen tai tarkastusvaliokunnan tulee selvittää kauppojen lainmukaisuus, vaikka oikeuskansleri valvookin virkansa puolesta valtioneuvoston päätöksiä.
Niinistö on vedonnut Suomen aseviennin pienimuotoisuuteen. Tällä ei voi perustella Suomen vientiä, etenkin kun esimerkiksi Ruotsin linjausten arvioidaan kiristyneen.
Niinistö puolustelee hallituksen linjaa myös sillä, että Suomi tuomitsee siviileihin Jemenissä kohdistuneet ilma-iskut eikä tiedossa ole, että Suomesta vietyjä aseita olisi käytetty siviilejä vastaan.
Asekaupassa on vaikea arvioida, miten ja missä aseita käytetään, vaikka päätöksentekijöille esitetään loppukäyttäjätodistus.
Asevientikriteereiden mukaan sotaa käyvään maahan tai konfliktialueille ei tulisi viedä aseita, ei ammuksia eikä tarvikkeita. Hallituksen tulisi kyetä myös ennakoimaan eikä aseita tulisi viedä myöskään kriisiherkille alueille.
Sipilä vakuutti pääministerin haastattelutunnilla hallituksen tiukentaneen arvioitaan Jemenin tilanteesta. Suomen hän totesi olevan päätöksissään muihin Euroopan maihin verrattuna ”keskilinjan tuntumassa”. Mitä se tarkoittaneekaan?
Edellinen hallitus äänesti Saudi-Arabiaan myönnettävistä asevientiluvista. Vasemmistoliiton molemmat ministerit Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen sekä ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja vihreät olivat eri mieltä muun hallituksen kanssa. Vientiä vastustaneilla oli jo tuolloin erilainen arvio Saudi-Arabian tilanteesta.
Keskeisten ministereiden kommenteista syntyy kuva, että vahvasti maanpuolustushenkiset hallituspuolueet – keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus – tavoittelevat asekaupan kasvattamista hinnalla millä hyvänsä.
Asevientiraportin julkistamisen jälkeen myös hallituspuolueen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) vaati lisätietoa asekaupoista. Asevientilupapäätöksiä tehdään todella pienessä piirissä.
uutiskirje 
