KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Lukujen valta

Kansan Uutiset
26.3.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Noin kaksi viikkoa sitten EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila ilmoitti Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat. Luonnollisesti palkansaajapuoli tulistui Mattilan ulostulosta ja EK:ta syytettiin epäluottamuksen kylvämisestä työmarkkinoille.

Myös pääministeri Juha Sipilä ihmetteli Mattilan puheita. Hän totesi yleisen palkkatason olevan nyt suotuisampi kuin vuonna 2015, koska Suomessa on onnistuttu kilpailukykysopimuksen avulla pitämään kiinni tiukasta palkkamaltista.

Mattilan ulostulossa kiinnostavaa oli ripustautuminen lukuun, jota käytettiin useasti vuonna 2015 perustelemaan kilpailukykysopimuksen tarpeellisuutta. Luku on tuolloin Suomen Pankin virkamiesten tekemä arvio Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarpeesta. Tarkkaan ottaen luku ei sano, että Suomessa palkat sinällään olisivat 10–15 prosenttia liian korkeat, vaan että ne ovat sitä suhteutettuna Suomen ja sen kilpailijamaiden tuottavuuteen sekä kilpailijamaiden palkkatasoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa esitettyihin lukuihin tulee aina suhtautua kriittisesti ja niiden taustaoletusten perään kannattaa kysellä.

Pohtimatta sitä, miksi Mattila käytti edelleen kyseistä lukua ja tulkitsi sitä varsin suoraviivaisesti, tapaus osoittaa, että tietyt – yleensä talouteen liittyvät – luvut, voivat määrittää voimakkaasti sekä yhteiskunnallisen keskustelun että yhteiskuntapolitiikan suuntaa.

Kyseinen Suomen Pankin tuottama luku vaikuttaa Suomen lähivuosien palkkakehitykseen, sillä ilman sitä kilpailukykysopimusta ei välttämättä koskaan olisi solmittu. Toimihan luku sopimusta sorvattaessa kaikkien neuvotteluosapuolten hyväksymänä lähtökohtana.

Jos Suomen Pankin arvio kilpailukyvyn parantamistarpeesta olisi yksiselitteinen fakta, luku voitaisiin ymmärtää poliittisesti neutraalina ja vallasta puhdistettuna poliittisen ohjauksen apuvälineenä. Kuten Suomen Pankin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden vuonna 2015 käymä tiivis keskustelu hyvin osoitti, näin ei kuitenkaan ole.

Erilaisilla oletuksilla esimerkiksi talouden rakennemuutoksesta tai riittävästä vaihtotaseen ylijäämän tasosta arvio kustannuskilpailukyvyn parantamistarpeesta muuttuu. Samoilla tieteellisillä menetelmillä ja indikaattoreilla voidaan päätyä arvioon, jonka mukaan vuonna 2015 kilpailukykyä olisi pitänyt parantaa 2–7 prosenttia, 5–10 prosenttia tai jopa 15–20 prosenttia. Taustaoletukset ratkaisevat.

Tällaisessa tilanteessa yhden luvun valikoituminen viralliseksi totuudeksi ja yhteiskuntapolitiikan perustaksi tekee luvusta välttämättä poliittisen ja antaa kyseisen luvun esittäjälle yhteiskunnallista valtaa. Vaikka virkamiehet tämän yleensä pyrkivätkin kiistämään, yhteiskunnassamme lukujen valta on todellinen ilmiö.

Kustannuskilpailukyvyn parantamistarpeen lisäksi viime vuosina vastaavaa valtaa on sisältynyt esimerkiksi valtiovarainministeriön kestävyysvajearvioon, jolla oli suuri vaikutus edellisten eduskuntavaalien alla käytyyn keskusteluun julkisen talouden tilasta. Koska kestävyysvajeen arvioinnissa taustaoletuksilla on erittäin suuri vaikutus lopputulokseen, kestävyysvajearviota voidaan pitää vieläkin poliittisempana lukuna.

Yleensä luvut vaikuttavat politiikkaan julkisen keskustelun kautta. Jos esimerkiksi äänestäjien enemmistö uskoo, että kestävyysvaje on useita miljardeja, ilman lupauksia julkisen talouden kiristämisestä puolueiden vaalimenestys kärsii. Kilpailukykysopimuksen syntyminen on puolestaan paljon todennäköisempää silloin, jos kansalaiset hyväksyvät julkisessa keskustelussa usein esitetyn virkamiesarvion yli kymmenen prosentin kilpailukyvyn parannustarpeesta.

Lukujen kautta yhteiskunnallista tyytymättömyyttä voidaan hillitä. Toisia yhteiskuntapoliittisia vaatimuksia voidaan leimata lukujen avulla vastuuttomiksi toisia taas vastuullisiksi.

Lukujen valta voi olla myös suorempaa esimerkiksi silloin, kun tietyt luvut sisällytetään lakeihin ja sopimuksiin. Hyvä esimerkki ovat Euroopan Unionin vakaus- ja kasvusopimuksen taloudelliset kriteerit.

Eurokriisin aikana kriteereitä tiukennettiin siten, ettei jäsenmaan rakenteellinen eli suhdannevaihtelusta puhdistettu alijäämä saa ylittää keskipitkällä aikavälillä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Ensinnäkin voidaan kysyä, miksi juuri tämä luku on valittu kriittiseksi rajaksi.

Toiseksi, koska suhdannevaihteluista puhdistaminen ei ole yksiselitteistä ja riippuu jälleen paljon tehtävistä taustaoletuksista, tämänkin luvun esittäjä käyttää välttämättä yhteiskunnallista valtaa. Käytännössä käy niin, että julkisen talouden liikkumatila, jonka vaaleilla valitut kansanedustajat ja jäsenmaan hallitus saavat annettuna, riippuu virkamiesten tietyistä luvuista tekemistä arvioista.

Silloin, kun luvut kulkeutuvat lakeihin asti, ne vaikuttavat varmimmin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvässä maakuntien rahoituslaissa on kirjaus, jonka mukaan valtio huomioi maakuntien valtion rahoitusta tarkistaessaan toteutuneet kustannukset siihen määrään asti, että maakuntien ”käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä.”

Käytännössä tämä varsin neutraalilta kuulostava kirjaus luo maakuntien rahoitukseen leikkurin, jolla hallituksen kaavailemat miljardisäästöt sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarkoitus toteuttaa.

Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa esitettyihin lukuihin tulee aina suhtautua kriittisesti ja niiden taustaoletusten perään kannattaa kysellä. Tällä tavalla luvut eivät saa päätöksenteossa suurempaa roolia, kuin niille vahvan demokratian kannalta on suotavaa antaa. Samalla varmistumme siitä, ettei poliittista päätösvaltaa ajaudu esimerkiksi virkamiehille, jotka usein kiistävät sitä edes haluavansa.

Lukujen vallan kaventaminen on meidän kaikkien tehtävä.

Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti, joka on kiinnostunut hyvinvoinnin ja talouden välisestä suhteesta, järjestöjen taloudellisesta merkityksestä sekä poliittisesta taloudesta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset