KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Suomen talous uusilla urilla

Jussi Ahokas
28.5.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Vuoden 2017 alussa Suomen talouden kasvuvauhti on yllättänyt kaikki. Viime viikolla Tilastokeskus ennakoi, että vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvu olisi kiihtynyt vuositasolla lähes kolmeen prosenttiin. Tämän kasvusykäyksen seurauksena bruttokansantuote olisi viimein ylittämässä eurokriisiä edeltäneen tason ja lähestyisi entistä nopeammin globaalia finanssikriisiä edeltänyttä tasoa.

Suomen talous osoittaa tällä hetkellä kasvukykyä, jota sillä ei ainakaan kotimaisen talouskeskustelun perusteella enää viimeisten kriisien jälkeen pitänyt olla. Kasvupotentiaalin on nähty virallisissakin valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioissa pudonneen yhden prosentin tuntumaan. Tästä näkökulmasta Suomessa eletään nyt buumia ja pelkona alkaa olla suoranainen talouden ylikuumentuminen.

Yleensä arviot talouden potentiaalisesta kasvusta kuitenkin muuttuvat toteutuneen talouskehityksen mukana, joten liian vakavasti edelliseen tulkintaan ei pidä suhtautua. Varsinkin silloin, kun taloudessa on tapahtunut tai tapahtumassa rakenteellisia muutoksia, arviot talouden kasvukyvystä voivat olla merkittävästikin pielessä. Tavallisesti tällöin aliarvioidaan työn tuottavuuden kasvun mahdollisuuksia, mutta melko usein myös työllisyyden parantumisen edellytyksiä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Arviot talouden kasvukyvystä voivat olla merkittävästikin pielessä.

Suomen talouden rakenteet ovatkin tällä hetkellä hyvin erilaiset kuin ennen globaalia finanssikriisiä. Jos talouden rakenteiden kehitystä tarkastellaan 1970-luvun puolivälistä asti, voidaan Suomen talouden nähdä siirtyneen nyt kolmanteen vaiheeseen.

1970- ja 1980-luvuilla Suomen talousmallia määrittelivät korkea investointiaste, pääomaliikkeiden rajoitukset sekä tiukka luottopolitiikka. Erityisesti teollisuusyritykset, joista merkittävä osa oli valtion omistuksessa, luottivat kasvustrategiassaan investointeihin. Niillä pyrittiin sekä laajentamaan tuotantoa että parantamaan teknologiaa ja sitä kautta tuottavuutta. Korkean investointiasteen seurauksena yrityssektori kokonaisuudessaan nettovelkaantui. Siksi aikakautta on myöhemmin kutsuttu tehottoman pääoman ajaksi. Yrityssektorin nettovelkaantuminen mahdollisti julkisen sektorin ylijäämät, mutta johti jatkuvasti myös vaihtotaseen alijäämien kasvuun. Ulkoista tasapainoa pyrittiinkin korjaamaan tasaisin väliajoin devalvaatioilla.

Korkean investointiasteen seurauksena talouden kokonaiskysyntä ja siten työllisyys pysyivät korkealla. Kokonaiskysyntää lisäsi myös kotitalouksien nettovelkaantuminen, johon kannusti negatiivinen reaalikorko. Alhaiseen työttömyyteen vaikutti osaltaan myös julkisten työpaikkojen määrän tasainen kasvu. Vaikka kansainväliset suhdanteet heiluttivat myös Suomen taloutta, perusodotuksena taloudessa oli vahva kasvu ja korkea työllisyys.

1980-luvun puolivälin jälkeen alkanut pääomarajoitusten purkaminen oli keskeinen tekijä rakennemuutoksessa, jonka seurauksena Suomen talous siirtyi 1990-luvun laman jälkeen uuteen vaiheeseen. Suomen talouden avautumisen rinnalla yhtä paljon tätä vaihetta määritti Nokian nousu maailman suurimmaksi puhelinvalmistajaksi ja tietoliikenneyritykseksi. Lisäksi keskeistä oli Suomen hakeutuminen Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi.

Uusi kasvumalli perustui siihen, että Nokian johdolla tulovirtoja imeytyi ulkomailta Suomeen, minkä seurauksena vaihtotase kääntyi vahvasti ylijäämäiseksi. Tälle peilikuvana oli yrityssektorin muuttuminen viimein nettolainaajasta nettosäästäjäksi. Julkisessa taloudenpidossa sitouduttiin EMU-kriteereiden noudattamiseen ja rahapolitiikka siirrettiin Euroopan keskuspankin vastuulle. Rahapolitiikan ohjenuoraksi tuli inflaation hillintä ohjauskorkoa säätelemällä. Kuten 1980-luvulla, myös nyt julkinen sektori oli ylijäämäinen ja kotitalouksien nettovelkaantumistahtikin palautui vähitellen lamaa edeltäneelle tasolle. Kasvu oli vahvaa ja korkealle lamassa noussut työttömyys aleni kohtalaista vauhtia.

Finanssikriisi, eurokriisi ja Nokian johtavan markkina-aseman romahtaminen loivat perustan seuraavalle merkittävälle rakennemuutokselle. Talouskriisien myötä kansainvälinen talouskasvu on hetkellisesti hidastunut ja keskuspankit ympäri maailmaa ovat joutuneet ottamaan todella suuren roolin talouden kannattelemisessa. Epätavallisesta rahapolitiikasta on tullut tavallista: korot on painettu pitkäksi aikaa alas, ja keskuspankit ovat puuttuneet rahoitusmarkkinoiden toimintaan laajoilla arvopapereiden osto-ohjelmilla.

Suomen taloudessa Nokian alamäki ja pitkä kansainvälinen matalasuhdanne ovat näkyneet siten, että vaihtotase on jälleen kääntynyt alijäämäiseksi. Yrityssektori on kuitenkin edelleen pysynyt nettosäästäjänä, sillä julkisen sektorin alijäämät ovat korvanneet vaihtotaseen ylijäämät. Kotitalouksien nettovelkaantuminen on tälläkin kertaa vähitellen palautunut kriisejä edeltäneelle tasolle, kun luottamus talouteen on vahvistunut.

Suomen tuore kasvumalli perustuu ennen kaikkea erittäin löysään rahapolitiikkaan, kotitalouksien yhä enemmän velaksi tapahtuvaan kulutukseen ja investointeihin sekä julkisiin alijäämiin. Kun korot ovat pitkään alhaalla, kotitalouksien ja julkisen sektorin velkaantuminen ei muodostu kasvun esteeksi. Kansainvälisen kysynnän ja yritysten investointien lisääntyessä on oletettavaa, että julkiset alijäämät tulevat supistumaan, mutta 1990-luvun ja 2000-luvun alun suuriin ylijäämiin on tuskin paluuta.

Koska syvästi velkaantuneet kansantaloudet Euroopassa ja muualla eivät kestä kireää rahapolitiikkaa, voidaan keskuspankkien odottaa jatkavan nykylinjalla pitkälle tulevaisuuteen. Onkin kiinnostavaa nähdä, kuinka vahvaan kasvuun ja hyvään työllisyystilanteeseen nykyrakenteilla Suomen taloudessa päästään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että viimeaikaiset arviot tulevien vuosien kasvusta ovat olleet kautta linjan varsin pessimistisiä.

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti, joka on kiinnostunut hyvinvoinnin ja talouden välisestä suhteesta, järjestöjen taloudellisesta merkityksestä, makrotalouden kysymyksistä sekä poliittisesta taloudesta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset