Pintaa syvemmältä
Fennovoiman ydinvoimalasuunnitelmat Perämeren rannikon Pyhäjoella näyttäisivät olevan melko navakassa vastatuulessa. Alkuviikosta yhtiö ilmoitti, että se uskoo ydinvoimalan rakentamisluvan viivästyvän vuodella. Aiemmin yhtiö arveli saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan vuonna 2018.
Syynä viivästykseen ovat puuttuvat selvitykset ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyistä. Säteilyturvakeskuksen mukaan Fennovoiman lupa-aineistot ovat jo lähes puolitoista vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.
Valko-Venäjällä ydinreaktorin paineastia putosi maahan kesken asennustöiden.
Säteilyturvakeskuksesta kerrottiin maanantaina, että ydinvoimalan rakentamisesta vastaava venäläinen Rosatom on toimittanut Fennovoimalle keskeneräisiä ja huonolaatuisia aineistoja. Stukin julkaisemassa raportissa Rosatomin ja Fennovoiman uskottiin kärsivän resurssipulasta ja organisointikyvyn puutteesta.
Rakentamisluvan ehtona on, että Säteilyturvakeskus antaa myönteisen arvion ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyistä.
Rosatom on kesän aikana lähettänyt noin sata insinööriä Pietarista Helsinkiin vauhdittamaan ydinvoimalasuunnitelmia.
Fennovoima varoitti jo keväällä, että alhainen öljyn hinta, ruplan arvon heikentyminen ja Venäjän talouspakotteet voivat vaikeuttaa ydinvoimalahankkeen rahoitusta.
Rosatomin uusi pääjohtaja Aleksei Lihatšov totesi ydinvoimayhtiön omassa lehdessä, että Venäjän valtion tuki ydinvoimaloiden rakentamiselle päättyy vuonna 2020.
Fennovoima on alun perin kaavaillut Pyhäjoen ydinvoimalan valmistuvan vuonna 2024.
Ympäristöjärjestö Greenpeace listasi keväällä julkaistussa raportissaan kokemuksia muista maista, joihin Rosatom suunnittelee uusien ydinvoimaloiden rakentamista.
Turkissa Rosatom aloitti Greenpeacen mukaan Akkuyun ydinvoimalan rakennustyöt Välimeren rannikolla jo ennen kuin voimala oli saanut rakentamisluvan. Turkin ympäristöministeri hyväksyi keskeneräisen ympäristövaikutusarvioinnin hyvän tahdon eleenä presidentti Vladimir Putinin valtiovierailun alla vuonna 2014.
Myös selvitykset ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyistä ovat edelleen kesken. Turkissa ei ole lakia, joka asettaisi Rosatomin vastuuseen mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttamista vahingoista.
Turkin ja Venäjän välisen sopimuksen mukaan voimalan ydinjätteet voidaan toimittaa Venäjälle. Rosatomin edustaja kuitenkin kertoi turkkilaisen tuomioistuimen valituskäsittelyssä, ettei Venäjän laki hyväksy ydinjätteiden tuomista ulkomailta.
Akkuyuun suunnitellaan rakennettavaksi kaikkiaan neljä 1 200 megawatin ydinvoimalaa samanlaisilla VVER-painevesireaktoreilla kuin Pyhäjoelle on kaavailtu. Turkin ensimmäisen ydinvoimalan uskotaan valmistuvan vuonna 2023.
Unkarissa uudet ydinvoimalahankkeet ovat herättäneet vastustusta, koska niiden pelätään ajavan maan täydelliseen riippuvuuteen Venäjästä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tonavan rannalla sijaitsevassa Paksissa on parhaillaan toiminnassa neljä 1980-luvulla rakennettua venäläistä ydinvoimalaa. Näiden rinnalle Rosatom aikoo rakentaa kaksi uutta 1 200 megawatin ydinvoimalaa.
Uusista ydinvoimaloista ei tehty tarjouskilpailua ennen rahoitussopimuksen allekirjoittamista. Uusi ydinvoimayhtiö irrotettiin Unkarin valtion energiayhtiöstä ja siirrettiin suoraan Viktor Orbánin pääministerinkanslian alaisuuteen.
Astravetsissa Valko-Venäjällä Rosatom rakentaa kahta 1 200 megawatin ydinvoimalaa vain 20 kilometrin päässä Liettuan rajalta. Rakennustöissä on kuitenkin ollut vastoinkäymisiä.
Ensimmäisen reaktorin paineastia hajosi, kun se iskeytyi rautatiekuljetuksen aikana betonipylvääseen Valko-Venäjän rajalla. Tilalle tuotu 330 tonnia painava paineastia puolestaan putosi maahan neljän metrin korkeudesta kesken asennustöiden. Paineastia on reaktorin tärkein osa, jossa polttoainesauvat sijaitsevat.
Lopulta Rosatom ilmoitti toimittavansa uuden paineastian Kaliningradista, missä vastaavantyyppisen voimalan rakennustyöt keskeytyivät vuonna 2013.
Myös Sosnovyi Borin ydinvoimalatyömailla on koettu monia hankaluuksia. Suomenlahden rannikolla Pietarin länsipuolella sijaitsevaan ydinvoimakompleksiin on lähivuosina valmistumassa kaksi uutta 1 200 megawatin ydinvoimalaa.
Ensimmäisen voimalan odotettiin alun perin valmistuvan jo vuonna 2013, mutta rakennustöissä sattuneet onnettomuudet ovat myöhästyttäneet suunnitelmia. Vuonna 2011 ydinreaktorin suojarakennuksen satoja tonneja painava raudoituselementti romahti alla olevaan betoniin. Vuonna 2015 puolestaan kantohihnan katkeaminen johti siihen, että 70 tonnin painoiset suojaputket putosivat reaktorin jäähdytysaltaaseen.
Greenpeacen mukaan ongelmia on ollut myös paloturvallisuudessa, viemäröinnissä ja vesihuollossa.
Rosatomin ensimmäinen VVER-1200 -mallin ydinreaktori aloitti viime syksynä toimintansa Etelä-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevassa Novovoronežissa. Voimalan toiminta keskeytettiin kuitenkin kahden viikon päästä sähkögeneraattorin oikosulun vuoksi.
uutiskirje 