YK:ssa 122 maan kesken neuvoteltu ydinasekieltosopimus on ollut allekirjoitettavissa 20.9. alkaen. Suomi ei osallistunut näihin neuvotteluihin. Li Anderssonin ulkoministeri Soinille tekemään kirjalliseen kysymykseen Soini vastasi että ”ei olla vakuuttuneita siitä, että tämä aloite edistää ydinaseiden vähentämistä”.
Andersson katsoo kuitenkin kirjoituksessaan 15.9. HS:n mielipideosastolla, että ”uusi ydinasekieltosopimus vahvistaa ydinaseisiin liittyvää kansainvälistä stigmaa ja on omiaan kasvattamaan painetta ydinaseriisunnan suuntaan”. Hän ihmettelee, miksi Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana maana on tehnyt toisenlaisen linjaratkaisun kuin läntinen naapurimaa. Anderssonin mielestä Suomen tulisi allekirjoittaa sopimus.
Keskustelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta alkoivat jo viime maaliskuussa, kun dosentti Kati Juva ihmetteli 15.3. HS:n mielipidepalstalla, miksi Suomi on jättäytynyt pois ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluista.
Tämän jälkeen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla suurlähettiläs Pasi Patokallio käsitteli ydinaseet kieltäviä neuvotteluja ja ydinsulkusopimusta otsikon alla ”Suomi ei halua horjuttaa ydinsulkusopimusta”. Hän oli sitä mieltä, ettei tällaista ydinaseet kieltävää päätöstä voitaisi valvoa, ja sopimuksella olisi lähinnä moraalinen vaikutus. Ja että sopimus veisi ydinsulkusopimukselta huomiota samaan aikaan kun valmistaudutaan ydinsulkusopimuksen vuonna 2020 pidettävään tarkastelukokoukseen.
Ydinasevallat kokoontuvat siis vasta kolmen vuoden kuluttua edellä mainittuun tarkastelukokoukseen. Tämän hetken näkymien valossa sitä ennen voi tapahtua mitä tahansa.
Suomen Kuvalehden kirjoitus 17.3. olikin valaiseva. Se käsitteli amerikkalais-eteläkorealaisten joukkojen jokavuotista Foal Eagle -nimistä sotaharjoitusta, joka on vuosi toisensa jälkeen vain yhden kohtalokkaan virhearvion päässä räjähtää oikeaksi aseelliseksi yhteenotoksi. Tuossa kirjoituksessa Stanfordin yliopiston professori Siegfried S. Hecker, jota pidetään parhaana Pohjois-Korean ydinohjelman asiantuntijana, varoittaa, että Pohjois-Korea yltää nykyisellä kehitysvauhdilla 5–10 vuodessa Yhdysvaltioihin tai Eurooppaan yltävien mannertenvälisten ydinohjusten rakentamiseen ja laukaisuun. Onkohan Hecker tänä päivänä aikataulusta edelleen tätä mieltä?
Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamisen vastustaminen näyttää saavan uusia piirteitä. Yhdysvallat on varoittanut, että jos Ruotsi allekirjoittaa sopimuksen, sillä on kielteisiä vaikutuksia yhteistyölle Naton kanssa. Vieläpä se voi olla suoranaisena esteenä Nato-jäsenyydelle. Tämän vuoksi kai Ruotsi on ottanut aikalisän ja selvittää allekirjoittamisen vaikutukset.
Ruotsi ja Suomi olivat eräitten muiden maiden kanssa yhteisissä Itämeren sotaharjoituksissa. Joidenkin asiantuntijain mielestä niin Ruotsi kuin Suomikin ovat kumpikin juuri Itämeren tilanteen vuoksi Natolle tärkeitä makupaloja.
Maunu Kankaanpää
Vantaa
uutiskirje 
