KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Tutulta tuntuu

Otso Kantokorpi
4.3.2018 15.00

Vanhempani ovat kuvataiteilijoita, mutta molemmat ovat toimineet myös kuvisopettajina. Lapsuuteni oli siis varsin keskiluokkainen ja turvallinen, tietystä ilmapiirin boheemiudesta huolimatta ehkä jopa pikkuporvarillinen. Vaurautta ei koskaan ollut, mutta tuli sitä ulkomaillakin käytyä.

Pitkään venynyt ja mihinkään johtamaton opiskeluaikanikin oli auvoista. Tein kuitenkin töitä melkein koko ajan. Tuli aikoinaan 1970–80-lukujen taitteessa ostettua stereotkin, jotka maksoivat noin kolmen kuukauden palkan. Se oli jotensakin ihan luonnollista. Nyt oikein naurattaa ajatus siitä, että voisin edes kuvitella ostavani yli kymmenentuhannen euron stereot.

Kyse on varmaan priorisoinneista, mutta on joitain outoja muutoksiakin tapahtunut.

ILMOITUS
ILMOITUS
Iso osa meistä on eriarvoistuvan Suomen uhreja, mutta meillä on sekä yhteisiä intressejä että joukkovoimaa.

Olen kaikilla mahdollisilla mittareilla menestynyt työssäni kirjoittajana, mutta samalla olen vuosi vuodelta köyhtynyt. Sairauslistani on aika pitkä ja esimerkiksi viime vuonna jouduin alkuvuodesta – ennen kuin omavastuu tuli täyteen – tilanteeseen, jossa jouduin miettimään ostaisinko ruokaa vai kalliita lääkkeitä. Pari kertaa lääkkeet saivat jäädä odottamaan – rööki ja viini eivät kuitenkaan päässeet koskaan loppumaan.

Priorisoinneista tässäkin on kyse, vaikka ei sitä ikään kuin saisi tunnustaa, eivätkä viranomaiset sitä koskaan ymmärtäisi. Näissä priorisoinneissa on kyse varmaankin siitä, että sitä haluaa tuntea olevansa edes jotenkin oman itsensä herra ja tuntea edes illuusion mielekkäästä elämästä.

Baarissa kohtalotovereiden kanssa tuo illuusio kummasti vahvistuu. Joku vielä vippaa minulta kaksikymppiä ja sitten joskus minä Antilta jopa viisikymppiä. Kaikki maksavat vippinsä takaisin kohtuullisen säntillisesti. Tämäkin on ollut minun arkeani, ja varsinkin jaettuna usein mielekkään tuntuista.

Muutama vuosi sitten aloin miettiä tulevia eläkepäiviäni, ja tajusin yllättäen, että eläkekertymäni ei riittäisi edes vuokraan. Vieläkään en jaksa huolestua asiasta hirveästi, vaikka eräs eläkkeellä oleva ystäväni sai vähän aikaa sitten häädön maksamattomien vuokrien takia. Istun minä vieläkin hänen kanssaan oluella, eikä hän osoita mitään kuolemisen merkkejä. Kaikkeen tottuu. Arkea sekin.

Ammattini myötä iso osa ystävistäni, kavereistani ja tuttavistani on taiteilijoita. Nyt kun mietiskelen kuluneita vuosia, tajuan että viimeiset kymmenen vuotta olen todistanut sitä, miten he köyhtyvät koko ajan. Mutta jotenkin he keplottelevat, jatkavat elämäänsä ja pysyvät myönteisinä, rakastavina ja välittävinä kanssaihmisinä. Arkea sekin.

Kaikki tämä vilahteli mielessäni kuin filminauhana, kun katselin Suomen valokuvataiteen museon tuoreinta näyttelyä Tuntuuko tutulta? – valokuvia suomalaisesta arjesta (20.5. saakka). Näyttely on täynnä ulkoisesti melko ankeaa arkea, mitä suurin osa kuvista dokumentoi.

Samalla se todistaa voimallisesti siitä, mikä ihmisiä köyhyydessä ja syrjäytymisessä kannattelee, miten tärkeitä pienetkin asiat voivat olla. Lapset, omaiset, ystävät ja harrastukset ovat usein se tärkein asia, miksi elämä tuntuu kuitenkin mielekkäältä.

Näyttely on oivaltavasti rakennettu: mukana on tasaveroisesti sekä terävää nykytaidetta että harrastelijoiden kuvia. Ja ennen kaikkea on rakennettu pidempää kaarta ottamalla mukaan museon kokoel-mista 1950–2000-lukujen suomalaista arkea dokumentoivaa valokuvaa.

Klassikoiden lista on mittava: Helvi Ahonen, Caj Bremer, Helge Heinonen, Ismo Hölttö, Per Olov Jansson, Ben Kaila, Raakel Kuukka, Eino Mäkinen, Kalervo Ojutkangas, Mikko Savolainen, Tapio Vanhatalo ja Pekka V. Virtanen.

Nykykuvaajista – tosin on huomattava, että osa kokoelmien kuvaajistakin on vielä varsin vireästi toiminnassa – mukana ovat Pira Cousin, Aimo Hyvärinen, Susanna Juvakka, Taru Leinonen, Pasi Räsämäki, Arto Timonen, Adolfo Vera, Hannu Väisänen, Mikko Waltari ja Saana Wang. Osa amatöörejä, osa valokuvataiteilijoita ja osa valokuvaajia.

Ratkaisu tuntuu jopa nerokkaalta, koska nämä luokittelut menettävät nopeasti merkityksensä, kun katsojana alkaa uppoutua kuvaajien tarinoihin. Ensin voi tuntua siltä, että samastuminen esimerkiksi muinaisiin pienviljelijöihin ei ole ihan helppoa, koska eihän semmoisia juurikaan enää ole.

Lopulta tietty yleisinhimillinen myötäelämisen tunne vie mukanaan: samanlaista arjessa selviytymistähän nykyihmisen elämä on. Lapset ovat yhtä tärkeitä 2000-luvulla kuin olivat 1950-luvullakin.

Itse asiassa minulle kävi näyttelyssä tosi oudosti. Olen jo pitkään suhtautunut skeptisesti johonkin kansakuntaa yhdistävää kokemukseen, joka tekisi meistä yhtä. Nyt aloin yllättäen katsoa sekä historiallisia kuvia että nykyhetkeä, vaikkapa omaa elämäänsä dokumentoineen fibromyalgiaa sairastavan amatöörikuvaajan Susanna Juvakan kuvaa keittiön pöydästä, jolla lapset ovat käyneet jugurttisotaa kuin uusin silmin.

Kyllä sieltä löytyy se suomalainen sielu. En välttämättä tiedä, mikä siinä on erityisen suomalaista, mutta yksi yhteinen nimittäjä ainakin on: kyky löytää elämän mielekkyys ja pärjätä tavalla tai toisella.

Kaksikymmentä vuotta sitten olisin varmaankin ollut taipuvainen ajattelemaan, että vaurastumme koko ajan ja elämämme keskiluokkaistuu lujaa vauhtia. Nyt tiedän, että näin ei ole.

On siis ehkä sittenkin olemassa me. Iso osa meistä on eriarvoistuvan Suomen uhreja, mutta meillä on sekä yhteisiä intressejä että joukkovoimaa. Meillä on myös yhteistä historiaa. Siitä voi saada sekä muutokseen tarvittavaa kiukkua että voimaantumista. Tässä valokuvalla on taatusti roolinsa.

Ainakin minä koin tuon voimaantumisen ja kanssaihmisiä kohtaan suuntautuvan rakkauden tavattoman voimakkaasti.

Nyt se pitäisi vain osata valjastaa paremman elämän tekemiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään