KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Tutulta tuntuu

Otso Kantokorpi
4.3.2018 15.00

Vanhempani ovat kuvataiteilijoita, mutta molemmat ovat toimineet myös kuvisopettajina. Lapsuuteni oli siis varsin keskiluokkainen ja turvallinen, tietystä ilmapiirin boheemiudesta huolimatta ehkä jopa pikkuporvarillinen. Vaurautta ei koskaan ollut, mutta tuli sitä ulkomaillakin käytyä.

Pitkään venynyt ja mihinkään johtamaton opiskeluaikanikin oli auvoista. Tein kuitenkin töitä melkein koko ajan. Tuli aikoinaan 1970–80-lukujen taitteessa ostettua stereotkin, jotka maksoivat noin kolmen kuukauden palkan. Se oli jotensakin ihan luonnollista. Nyt oikein naurattaa ajatus siitä, että voisin edes kuvitella ostavani yli kymmenentuhannen euron stereot.

Kyse on varmaan priorisoinneista, mutta on joitain outoja muutoksiakin tapahtunut.

ILMOITUS
ILMOITUS
Iso osa meistä on eriarvoistuvan Suomen uhreja, mutta meillä on sekä yhteisiä intressejä että joukkovoimaa.

Olen kaikilla mahdollisilla mittareilla menestynyt työssäni kirjoittajana, mutta samalla olen vuosi vuodelta köyhtynyt. Sairauslistani on aika pitkä ja esimerkiksi viime vuonna jouduin alkuvuodesta – ennen kuin omavastuu tuli täyteen – tilanteeseen, jossa jouduin miettimään ostaisinko ruokaa vai kalliita lääkkeitä. Pari kertaa lääkkeet saivat jäädä odottamaan – rööki ja viini eivät kuitenkaan päässeet koskaan loppumaan.

Priorisoinneista tässäkin on kyse, vaikka ei sitä ikään kuin saisi tunnustaa, eivätkä viranomaiset sitä koskaan ymmärtäisi. Näissä priorisoinneissa on kyse varmaankin siitä, että sitä haluaa tuntea olevansa edes jotenkin oman itsensä herra ja tuntea edes illuusion mielekkäästä elämästä.

Baarissa kohtalotovereiden kanssa tuo illuusio kummasti vahvistuu. Joku vielä vippaa minulta kaksikymppiä ja sitten joskus minä Antilta jopa viisikymppiä. Kaikki maksavat vippinsä takaisin kohtuullisen säntillisesti. Tämäkin on ollut minun arkeani, ja varsinkin jaettuna usein mielekkään tuntuista.

Muutama vuosi sitten aloin miettiä tulevia eläkepäiviäni, ja tajusin yllättäen, että eläkekertymäni ei riittäisi edes vuokraan. Vieläkään en jaksa huolestua asiasta hirveästi, vaikka eräs eläkkeellä oleva ystäväni sai vähän aikaa sitten häädön maksamattomien vuokrien takia. Istun minä vieläkin hänen kanssaan oluella, eikä hän osoita mitään kuolemisen merkkejä. Kaikkeen tottuu. Arkea sekin.

Ammattini myötä iso osa ystävistäni, kavereistani ja tuttavistani on taiteilijoita. Nyt kun mietiskelen kuluneita vuosia, tajuan että viimeiset kymmenen vuotta olen todistanut sitä, miten he köyhtyvät koko ajan. Mutta jotenkin he keplottelevat, jatkavat elämäänsä ja pysyvät myönteisinä, rakastavina ja välittävinä kanssaihmisinä. Arkea sekin.

Kaikki tämä vilahteli mielessäni kuin filminauhana, kun katselin Suomen valokuvataiteen museon tuoreinta näyttelyä Tuntuuko tutulta? – valokuvia suomalaisesta arjesta (20.5. saakka). Näyttely on täynnä ulkoisesti melko ankeaa arkea, mitä suurin osa kuvista dokumentoi.

Samalla se todistaa voimallisesti siitä, mikä ihmisiä köyhyydessä ja syrjäytymisessä kannattelee, miten tärkeitä pienetkin asiat voivat olla. Lapset, omaiset, ystävät ja harrastukset ovat usein se tärkein asia, miksi elämä tuntuu kuitenkin mielekkäältä.

Näyttely on oivaltavasti rakennettu: mukana on tasaveroisesti sekä terävää nykytaidetta että harrastelijoiden kuvia. Ja ennen kaikkea on rakennettu pidempää kaarta ottamalla mukaan museon kokoel-mista 1950–2000-lukujen suomalaista arkea dokumentoivaa valokuvaa.

Klassikoiden lista on mittava: Helvi Ahonen, Caj Bremer, Helge Heinonen, Ismo Hölttö, Per Olov Jansson, Ben Kaila, Raakel Kuukka, Eino Mäkinen, Kalervo Ojutkangas, Mikko Savolainen, Tapio Vanhatalo ja Pekka V. Virtanen.

Nykykuvaajista – tosin on huomattava, että osa kokoelmien kuvaajistakin on vielä varsin vireästi toiminnassa – mukana ovat Pira Cousin, Aimo Hyvärinen, Susanna Juvakka, Taru Leinonen, Pasi Räsämäki, Arto Timonen, Adolfo Vera, Hannu Väisänen, Mikko Waltari ja Saana Wang. Osa amatöörejä, osa valokuvataiteilijoita ja osa valokuvaajia.

Ratkaisu tuntuu jopa nerokkaalta, koska nämä luokittelut menettävät nopeasti merkityksensä, kun katsojana alkaa uppoutua kuvaajien tarinoihin. Ensin voi tuntua siltä, että samastuminen esimerkiksi muinaisiin pienviljelijöihin ei ole ihan helppoa, koska eihän semmoisia juurikaan enää ole.

Lopulta tietty yleisinhimillinen myötäelämisen tunne vie mukanaan: samanlaista arjessa selviytymistähän nykyihmisen elämä on. Lapset ovat yhtä tärkeitä 2000-luvulla kuin olivat 1950-luvullakin.

Itse asiassa minulle kävi näyttelyssä tosi oudosti. Olen jo pitkään suhtautunut skeptisesti johonkin kansakuntaa yhdistävää kokemukseen, joka tekisi meistä yhtä. Nyt aloin yllättäen katsoa sekä historiallisia kuvia että nykyhetkeä, vaikkapa omaa elämäänsä dokumentoineen fibromyalgiaa sairastavan amatöörikuvaajan Susanna Juvakan kuvaa keittiön pöydästä, jolla lapset ovat käyneet jugurttisotaa kuin uusin silmin.

Kyllä sieltä löytyy se suomalainen sielu. En välttämättä tiedä, mikä siinä on erityisen suomalaista, mutta yksi yhteinen nimittäjä ainakin on: kyky löytää elämän mielekkyys ja pärjätä tavalla tai toisella.

Kaksikymmentä vuotta sitten olisin varmaankin ollut taipuvainen ajattelemaan, että vaurastumme koko ajan ja elämämme keskiluokkaistuu lujaa vauhtia. Nyt tiedän, että näin ei ole.

On siis ehkä sittenkin olemassa me. Iso osa meistä on eriarvoistuvan Suomen uhreja, mutta meillä on sekä yhteisiä intressejä että joukkovoimaa. Meillä on myös yhteistä historiaa. Siitä voi saada sekä muutokseen tarvittavaa kiukkua että voimaantumista. Tässä valokuvalla on taatusti roolinsa.

Ainakin minä koin tuon voimaantumisen ja kanssaihmisiä kohtaan suuntautuvan rakkauden tavattoman voimakkaasti.

Nyt se pitäisi vain osata valjastaa paremman elämän tekemiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kashmeera Lokuge

Sunnuntaivieras: Työhaluisen mamun terveiset

Hoivaako täällä kohta kukaan enää ketään?

Sunnuntaivieras: Koulu ei ole työelämää varten

Katja Syvärinen.

Katja Syvärinen: Vahvakaan ay-liike ei pärjää yksin

Uusimmat

Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu.

Maapallon keskilämpötila noussut 1,1 astetta, 1,5 astetta menee rikki ensi vuosikymmenellä

Perussuomalaiset on ottamassa kokoomuksen kiinni Espoossa ja muualla Uudellamaalla.

Vasemmistoliitto aiempaa lievemmässä nosteessa Uudellamaalla – HU:n aluegallupissa perussuomalaiset jyräävät ja vihreät romahtavat

Hoitajista on pula jo nyt, mutta kokoomuksen esittämä leikkuri pakottaisi hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten vähentämiseen hyvinvointialueilla.

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Silvia Modig oikoo vääriä käsityksiä energiatehokkuusdirektiivistä: ”Käynnissä vaikuttaa olevan väärinymmärtämisen MM-kisat”

 
02

Vasemmiston nousukiito jatkuu aluegallupeissa – Pirkanmaalla vihreät jäivät taakse

 
03

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

 
04

”Nyt aion voittaa vaalit”, sanoo Li Andersson KU:n haastattelussa – Opetusministeri kertoo vasemmiston ratkaisuista Suomen ongelmiin

 
05

Suldaan Said Ahmed toivoo islamilaisin periaattein toimivia pankkeja Suomeen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen” – Kuljetusliitot tukevat veturinkuljettajien lakkoa

20.03.2023

Vaalitaistelu keskittyy SDP:n ja kokoomuksen kiistelyyn, mutta aluegallupit ennakoivat perussuomalaisten nousevan suurimmaksi

20.03.2023

HU-gallup: Vasemmistoliiton kannatus on noussut lisää Helsingissä, neljäs paikka tulossa

20.03.2023

Tutkijat keksivät Afrikan oloihin sopivan hepatiittitestin

20.03.2023

Työnantajien jäykkä ”yleistä linjaa” vartioiva politiikka johti junalakkoon

20.03.2023

Sillanrakennusta Tansaniassa

20.03.2023

Kari Häkämiehen vakoilusarjan toisen osan ainekset ovat hyviä, mutta jäävät hajanaisiksi

19.03.2023

Viharikokset sateenkaariväkeä vastaan ovat lisääntyneet Euroopassa

19.03.2023

Sunnuntaivieras: Työhaluisen mamun terveiset

19.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään