KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Talouskasvu jatkuu vahvana ja vientivetoisena

Suomen työllisyys elpyy viennin, teollisuustuotannon ja investointien kautta. Kuvassa Vuosaaren satamaa Helsingissä.

Suomen työllisyys elpyy viennin, teollisuustuotannon ja investointien kautta. Kuvassa Vuosaaren satamaa Helsingissä. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

UP/Kari Leppänen
6.3.2018 8.10

Tilastokeskuksen tuoreimpien ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosentilla vuonna 2017. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste oli reilusti isompi, 3,6 prosenttia.

– En olisi vielä valmis päättelemään, että olimme väärässä. Tilastokeskuksen alustavat luvut voivat vielä korjaantua ylöspäin, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema.

Hän perustaa käsityksensä viime vuoden suhdannekuvaajaan, joka viittaa suurempaan, peräti 3,7 prosentin talouskasvuun.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Rakenteellinen työttömyys ei häviä ilman erityisiä toimenpiteitä.”

Palkansaajien tutkimuslaitos käynnisti kevään 2018 ennustejaksonsa maanantaina paneelikeskustelulla talouden tilanteesta. Keskustelun erityisteemana oli rakenteellinen työttömyys.

Uhkana Yhdysvallat

Kiema pitää erityisen myönteisenä viime vuoden talouskasvussa, että huoltotaseen voimakkaimmin kasvavat erät olivat vienti ja investoinnit.

Muuta Eurooppaa nopeampi talouskasvu käynnistyi Suomessa jo vuonna 2016, mutta silloin se perustui yksityiseen kulutukseen. Sitä rahoitettiin pitkälti velkarahalla.

Tällä hetkellä sekä teollisuuden että kuluttajien luottamusindikaattorit ennakoivat, että kasvu jatkuu vahvana ja veturina on edelleen vienti.

– Kuitenkaan ulkoiset uhkat, jotka voivat katkaista kasvun, eivät ole hävinneet mihinkään, Kiema totesi viitaten esimerkkinä USA:n tuontitulleihin teräkselle ja alumiinille.

Maltilliset työmarkkinat

Työmarkkinoiden palkkaratkaisuja pidetään PT:ssä maltillisina nykyiseen suhdannevaiheeseen nähden.

– Maltilliset palkankorotukset eivät juuri heijastu reaaliansioihin, koska kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät edelleen. Työntekijät maksavat korotettua osuutta työeläkemaksuista tänäkin vuonna, samoin työttömyysvakuutusmaksusta.

Kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottumista.

Työllisyysaste kohentuu voimakkaasti, mutta Kieman mukaan käänne tapahtui yllättävän myöhään.

– Suhdannekäänne tapahtui vuonna 2016, mutta työllisyys kääntyi parempaan suuntaan selvästi vasta viime syksynä.

Valtiovarainministeriön osastopäällikön Mikko Spolander ei näe tässä mitään kovin kummallista.

– Suomen työllisyys elpyy aina viennin, teollisuustuotannon ja investointien kautta. Työllisyys seuraa myöhemmin. Tämä malli pätee edelleen.

Vaikea rakenteellinen työttömyys

PT:n tilaisuuden erityisteemana olleella rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan työttömyyden sitä osaa, joka ei häviä suhdanteiden kohentuessa. Se on talouden, tuotannon ja työvoiman rakenteista juontuva ”luonnollinen” työttömyysaste, jos suhdannevaihteluja ei olisi.

– Rakenteellinen työttömyys ei häviä ilman erityisiä toimenpiteitä, kiteytti Kiema.

Rakenteellisella työttömyydellä on monta määritelmää ja laskutapaa. Esimerkiksi OECD:llä on oma määritelmänsä ja EU:n komissiolla omansa.

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö lukee rakenteelliseen työttömyyteen yli vuoden työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät, työvoimakoulutuksesta tai muista työllistävistä palveluista työttömäksi jääneet sekä palvelujen piirissä toistuvasti olevat työttömät.

Näillä määritelmillä rakenteellinen työttömyys kasvoi aina vuoteen 2017 asti, jolloin se kääntyi laskuun.

Kieman mukaan TEM:n määritelmä etu on, että rakenteellinen työttömyys on selkeästi mitattavissa.

– Toinen asia on, kuvaako se lainkaan sitä, mitä haluttiin rakenteellisella työttömyyden määritelmällä tavoittaa. Työttömyyttä, joka ei hoidu pois itsestään, Kiema totesi.

VM:n Spolanderin mukaan määritelmiä tärkeämpiä ovat tavoitteet.

– Pidetäänkö 6 – 8 prosentin vaiheille asettuvaa rakenteellista työttömyyttä hyväksyttävänä vai ei. Tämä on oleellista tavoitteiden asettamisen kannalta, Spolander totesi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Kasvun merkit teollisuudessa ovat edelleen hauraita.

Teollisuudessa varovaisia kasvun merkkejä, mutta työllisyys vaatisi aktiivisempaa otetta

Equal Earth -maailmankartassa kaikki maat ja maanosat ovat oikeassa koossaan suhteessa toisiinsa.

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

Pia Lohikoski.

Lohikoski vaatii Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton ja Pakolaisneuvonnan työn turvaamista

Metsänomistajilla olisi suojeluhaluja, mutta METSO-ohjelman rahoitus ei riitä. Sen sijaan hallitus kiihdyttää hakkuita tavalla, joka vähentää verotuloja.

Orpon velkahallitus kasvattaa tietoisesti luontovelkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Vasemmistoliitto neuvotteli loppuun asti velkajarrusta – viimeinen niitti oli neljän suuren keskenään sopima pohjaesitys

16.10.2025

Vasemmistolla on monta hyvää syytä vastustaa velkajarrua – tässä niistä kahdeksan

16.10.2025

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

15.10.2025

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

15.10.2025

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

15.10.2025

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

15.10.2025

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään