KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Afganistanilainen suunnittelija hakee ideat kansallisista asuista

Kuusi vuotta toiminutta malliryhmää vetää nuori afgaanimies Ajmal Haidari. Kaikkiaan ryhmään kuuluu 52 mallia, joista vain kahdeksan on naisia.

Kuusi vuotta toiminutta malliryhmää vetää nuori afgaanimies Ajmal Haidari. Kaikkiaan ryhmään kuuluu 52 mallia, joista vain kahdeksan on naisia. Kuva: Marzia Gholami

Jos länsimaissa mallit ovat ihailtuja ja hyvin palkattuja, niin Afganistanissa he ovat paheksuttuja ja tekevät työtään ilmaiseksi.

Marzia Gholami
30.3.2018 13.00

Olen joskus miettinyt, millaista on mallin työ – millaista on kävellä ihmisten silmien edessä ja esitellä vaatteita – mutta en koskaan kuvitellut, että myös Afganistanissa voisi olla malleja; ainakaan malleina työskenteleviä afgaaneja. Ajattelin aina, että ihmisten uskomukset ja heidän negatiivinen suhtautumisensa mallin työhön olisi liian suuri este sille, että kukaan haluaisi työskennellä mallina.

Meillä on kuitenkin kohta kuusi vuotta toiminut malliryhmä, jota vetää nuori afgaanimies Ajmal Haidari. Ryhmä on ensimmäinen laatuaan, ja siinä on mukana 52 mallia, joista kahdeksan on naisia.

Eräs ystäväni työskentelee ryhmässä, ja hän toivoo jonain päivänä tulevansa ammattimaiseksi malliksi. Asia kiinnosti minua ja päätin vierailla tässä ryhmässä.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Ihmiset eivät katso hyvällä, jos heidän tyttärensä kävelevät lavalla.”

Haastattelin Ajmal Haidaria ja hän kertoi, että hänen tarkoituksensa on esitellä Afganistanin kulttuuria. Hän työskentelee itsenäisesti, hän suunnittelee vaatteet ja valmistaa ne yhdessä ompelijoidensa kanssa. Tyylilliset ideat hän hakee afgaanien kansallisista asuista.

Kulttuuri osa
kansallista identiteettiä

Niiden kuuden vuoden aikana, jotka Ajmal on työskennellyt ryhmän kanssa, hän on kohdannut paitsi turvallisuusongelmia myös taloudellisia vaikeuksia. Ajmal on räätäli, ja kun hänellä on aikaa, hän tekee asuja, myy niitä ja ansaitsee näin rahaa järjestääkseen muotinäytöksiä.

Ajmal sanoo, että kulttuuri on tärkeä osa kansallista identiteettiä. Jokaisella maalla on erilaiset tavat ja kulttuuri, ja ihmisten tulee työskennellä oman kulttuurinsa eteen ja kehittää sitä. Hänen mukaansa meillä on Afganistanissa monia aktiivisia ihmisiä, jotka työskentelevät erilaisilla aloilla kansalaisten hyväksi pyrkien esimerkiksi vahvistamaan lasten ja naisten voimavaroja, mutta kulttuurista ei kukaan tunnu välittävän. Ajmalin tarkoitus on kehittää, esitellä ja viedä maailmalle kulttuuriamme.

Suurin osa afgaaneista ei katso hyvällä sitä työtä, mitä Ajmal ja hänen ryhmänsä tekevät, mutta Ajmalin tarkoitus ei ole loukata kenenkään uskoa. Hän yrittää tehdä työnsä niin, ettei sitä koettaisi provokaatioksi. Hän tekee vaatteita, jotka ovat kotimaisia ja kansallisia, ja naisten asuun kuuluu aina päähine tai huivi.

Ajmal haluaisi työskennellä kulttuurin eri aloilla – kuten hän itse asiassa tekikin, kun järjesti uutena vuotena Kabulissa ensimmäisen punaisen maton muotishownsa. Siellä oli afgaanien kansallisten vaatteiden esittelyn lisäksi kansantanssi- ja painiesitys. Se oli myös valtava mediatapahtuma, johon osallistui toimittajia ja kuvaajia niin paikallisista kuin kansainvälisistäkin medioista.

Isänmaallista
afgaanikulttuuria

Ajmal on järjestänyt myös esityksiä, joilla hän on tukenut kansallista armeijaamme. Hän sanoo, että esitellessään afgaanien kulttuuria hän ei ole vähemmän isänmaallinen kuin sotilaat. Jos armeija taistelee aseineen rintamalla Afganistanin vihollista vastaan, voivat jotkut muut kehittää maatamme kynänsä ja älynsä avulla. Myös he osoittavat näin kunnioitusta lipullemme.

Ajmalin ryhmä oli talvella mukana ystävällismielisessä kilpailussa Intiassa. He esittelivät Afganistanin eri etnisten ryhmien omia kansallisia asuja ja työskentelivät näin yhtenäisyytemme eteen.

Vaikka niin Ajmal itse kuin hänen ryhmänsäkin ovat saaneet monia uhkauksia puhelimitse, tekstiviesteinä, paperilla ja internetin välityksellä, hän suunnittelee jo toista punaisen maton showtaan.

Nykyisessä kriittisessä tilanteessa hän on yhä toiveikas Afganistanin tulevaisuuden suhteen. Työnsä avulla hän haluaa voittaa ongelmat ja tasoittaa näin tietä muille, jotka tulevat hänen jälkeensä.

Mallina toimiminen
vaarallista naiselle

On vaikea ymmärtää, miten erilaista on toimia mallina Afganistanissa ja toimia mallina jossain länsimaassa. Täällä mallin työ on palkatonta, mutta muualla se on yksi parhaiten palkattuja töitä. Täällä mallin työ on häpeä, mutta muualla ylpeyden aihe.

Olen kuullut, että länsimaissa mallin työtä pidetään mielenkiintoisena työnä, jota arvostetaan. Täällä on päinvastoin: mallina toimiminen – erityisesti naiselle – on vaarallista, sillä se ei ole väärin ainoastaan Talebanin ja Isisin uskomusten mukaan, vaan myös yhteiskunnallisesti sitä pidetään paheksuttavana. Ihmiset eivät katso hyvällä, jos heidän tyttärensä kävelevät lavalla ja esittelevät muotia muiden silmien edessä.

Kaikesta huolimatta jotkut tytöt ja naiset ottavat riskin ja työskentelevät malleina. Nahid Mohammadi on ystäväni ja hän on yksi niistä, jotka haluaisivat tehdä tätä työtä.

Hän on nyt työskennellyt muutamia kuukausia Ajmalin ryhmässä. Hän on kohdannut monia ongelmia sen jälkeen, kun aloitti työt. Myös monet hänen Facebook-ystävänsä, jotka ovat koulutettuja ja avarakatseisia, sanovat, ettei hänen pitäisi työskennellä mallina.

Nahid on kuitenkin laittanut kuviaan Facebookiin ja muuallakin Internetissä on hänen kuviaan. Häntä on myös haastateltu useilla televisiokanavilla.

Harjoituksiin
salaa vanhemmilta

Sen jälkeen kun hän aloitti mallina, hänelle on Facebookissa tehty epämiellyttäviä ehdotuksia. Kun hän kävelee kadulla, jotkut ihmiset, jotka tunnistavat hänet, pilkkaavat ja joskus käyttävät todella pahoja sanoja hänestä.

Nahid suree, että myös hänen isänsä on pettynyt häneen. Isä sanoo, ettei halua kuulla, että ihmiset – varsinkaan sukulaiset – puhuvat pahaa hänen tyttärestään.

Mutta Nahid haluaa jatkaa, menestyä ja näyttää kaikille, ettei mallina työskentely merkitse, ettei hän olisi hyvä nainen. Hän ei halua välittää ihmisistä, jotka eivät pidä hänen työstään, hän tahtoo välittää ystävistään ja ihmisistä, jotka saavat hänet iloiselle mielelle. Nahid tekee mallin työtä vain siksi, että hän nauttii siitä ja se on hänestä kiinnostavaa. Palkkaa hän ei saa, hän tekee työtä ilmaiseksi.

Hän kertoo, että muilla ryhmän tytöillä on samankaltaisia ongelmia. Eräs tyttö tulee harjoituksiin salaa vanhemmiltaan. Erästä toista naista puukotettiin kadulla muutama vuosi sitten – onneksi hän kuitenkin selviytyi ja jatkaa työtään.

Kuunnellessani Nahidia ajattelen, miten monet tytöt haaveilevat mallin työstä, mutta pelkäävät ihmisten reaktioita ja paheksuntaa. On surullista, että he alistuvat ja joutuvat näin hautaamaan haaveensa.

Käännös: Kirsi Mattila

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään