Pirkko Kaskikorpi
72-vuotias.
HTY:n Naisosaston jäsen vuodesta 1972.
Koonnut tutkielman osaston vaikuttajanaisista 5. toukokuuta vietettävää HTY:n Naisosaston 120-vuotisjuhlaa varten.
Olet kirjoittanut tutkielman HTY:n Naisosaston vaikuttajanaisista vuoden 1918 kansalaissodan vaiheissa. Keitä he olivat ja miten heille kävi?
– Osastossamme on ollut tunnettuja agitaattoreita, työläisnaisliikkeen vaikuttajia, kansanedustajia, äänioikeustaistelijoita kuten Iida Aalle-Teljo, Fiina Pietikäinen, Sandra Lehtinen, Edla Peltola. Tästä yhteiskunnallisesta työstä heitä rankaistiin vuoden 1918 jälkiselvittelyissä. Fiina joutui Suomenlinnaan, Iida pakeni Viroon ja sieltä hänet palautettiin Suomeen ja Hämeenlinnan vankilaan. Sandra pakeni Neuvosto-Venäjälle, palasi 20-luvun alussa maanalaiseen toimintaan ja joutui jälleen vankilaan. Edla piileksi vuosia. Fiinan ja Edlan miehet joutuivat Tammisaareen.
Mikä sai sinut kiinnostumaan heistä?
”Monet tavoitteet vaativat monen vuoden työn.”
– Näitten naisten rohkeus, aatteellisuus ja usko asiaansa ovat aina minua rohkaisseet. He olivat piikatyttöjä, jotka eivät saaneet käydä kouluja, mutta heillä oli valtava halu oppia ja ottaa asioista selvää. Heistä kehittyi loistavia puhujia, jotka puhuivat niin toreilla kuin teidenvarsilla ja he uskalsivat kohdata nekin ihmiset, jotka olivat eri mieltä ja jopa väkivaltaisia heitä kohtaan.
Millaista jatkoa toivot tutkielmaa varten tekemällesi työlle?
– Jospa joku intoutuisi selvittämään, miten valtavat joukot nämä naiset saivat liikkeelle äänioikeustaisteluissa. Ei ollut tätä nykyistä tekniikkaa, ei puhelimia, nettiyhteyksiä, sähköposteja eikä muutakaan, mutta kun katsoo Senaatintorin ihmispaljoutta 1900- luvun mielenosoituksissa, ei voi kuin ihmetellä.
Mitä muuta haluat kertoa heistä?
– Näiden naisten toiminnassa herättää ihailua se, että heillä ei silloin ollut ay-liikettä tukenaan, mutta he ryhtyivät itse perustamaan ammattiosastoja ja toimivat niissä elämänsä loppuun saakka. Esimerkiksi Fiina oli vielä yli 80-vuotiaana viimeisenä elinpäivänään lähdössä Marian sairaalasta kokoukseen.
Mitä nykynaisten tulisi muistaa historiasta?
– Nykyisin kannatetaan projektimaista työtapaa, sitoudutaan vain joksikin aikaan johonkin, otetaan ja lähdetään taas johonkin uuteen puuhaan. Kuitenkin monet tavoitteet vaativat monen vuoden työn, sellaisia ovat esimerkiksi sosiaaliset uudistukset, joiden vuoksi naiset ovat toimineet ja joskus kumisaappaissakin marssineet.
– Tuntuu, että tänä päivänä näitä saavutuksia ollaan murentamassa, mikä näyttää kohdistuvan erityisesti naisiin ja naisten matalapalkkaisiin aloihin. Valppautta siis tarvitaan ja naisten toimintaa.
– Toinen asia, joka on aina ollut naisille tärkeätä, on rauhantyö ja solidaarisuus. Kun sotaharjoituksia ollaan tuomassa Suomeen päivän uutistenkin mukaan, meidän naisten on oltava rauhan puolella sotaa vastaan kuten vasemmiston naiset ovat aina olleet.
Pirkko Kaskikorpi
72-vuotias.
HTY:n Naisosaston jäsen vuodesta 1972.
Koonnut tutkielman osaston vaikuttajanaisista 5. toukokuuta vietettävää HTY:n Naisosaston 120-vuotisjuhlaa varten.