Afrikan sarvessa sijaitsevassa Djiboutissa tiet ovat pölyiset ja roskakasoja on siellä täällä, mutta aamuisin ihmiset hakevat leipomosta tuoretta patonkia, jonka hinta pidetään alhaisena valtion hintasäännöstelyn avulla.
Kahvi valmistetaan etiopialaiseen tapaan tuoreista pavuista paahtamalla. Pikaruokalan televisiosta seurataan silmä tarkkana ranskalaisen uutiskanavan lähetystä.
Vajaan miljoonan asukkaan Djibouti oli vuoteen 1977 asti Ranskan siirtomaa. Ranska ja arabia ovat maan viralliset kielet, mutta kadulla puhutaan yhtä lailla somalia, afaria ja amharaa.
Kesäisin lämpötila kohoaa Djiboutissa yli 40 asteen, eikä hiekkainen maaperä kelpaa viljelyyn. Tärkein vientituote on suola. Työikäisestä väestöstä 60 prosenttia on ilman työtä.
Tämä köyhä ja kaukainen maailmankolkka vetää kuitenkin puoleensa ”sotilaita, keinottelijoita, diplomaatteja, vakoojia ja avustustyöntekijöitä” – kuten uutistoimisto Bloomberg määritteli Djiboutin kaupungin siirtomaa-aikaisen keskusaukion laidalla sijaitsevan ravintola La Chaumièren asiakaskuntaa.
Hotelli Kempinskissä kaupungin kaikkein kauimmaisessa niemenkärjessä vastaanottoaula on puolestaan täynnä iäkkäämpiä saksalaisia upseereita univormuissaan. Loistohotellin allasbaarissa nuoret kiinalaismiehet ottavat selfieitä itsestään ja vatsalihaksistaan.
Djiboutia on kutsuttu 2000-luvun uuden geopolitiikan keskiöksi – tai peräti uudeksi Dubaiksi tai Singaporeksi.
Maan houkuttimena on sen strateginen sijainti Punaisenmeren eteläpäässä Bab el Mandebin salmen kohdalla, joka erottaa Afrikan sarven Arabian niemimaasta. Salmen kautta kulkee suurin osa Aasian ja Euroopan välisestä laivaliikenteestä sekä huomattava osa Kaukoidän maiden öljyntuonnista.
Osama bin Ladenin velipuoli suunnitteli vielä joitain vuosia sitten 30 kilometriä pitkän sillan rakentamista salmen ylitse. Jemenin sota kuitenkin pysäytti suunnitelmat.
Djibouti vetää puoleensa sotilaita, keinottelijoita, diplomaatteja ja vakoojia.
Djiboutin satama on myös maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin kuuluvan, sadan miljoonan asukkaan Etiopian ainoa väylä merelle ja pysähdyspaikka monille konttialuksille. Djiboutin sataman rahtiliikenteen määrä on kasvanut rajusti viime vuosina. Tästä tulevat vertaukset Dubaihin tai Singaporeen.
Lisäksi lähietäisyydellä sijaitsevat Somalian ja Jemenin kriisipesäkkeet. Yhdysvallat on tehnyt molempiin maihin lennokkihyökkäyksiä islamistikapinallisia vastaan Djiboutissa sijaitsevasta tukikohdastaan käsin.
Djiboutista on tullut viime vuosina sotilastukikohtien luvattu maa. Ranskalla on ollut siirtomaavallan ajoista lähtien Djiboutissa neljä tukikohtaa muukalaislegioonalleen. Ranskan tukikohdissa on myös saksalaisia ja espanjalaisia joukkoja. Yhdysvalloilla on 4 000 sotilasta kahdessa lentotukikohdassa Djiboutin kaupungin kupeessa. Myös Japanilla ja Italialla on omat tukikohtansa Djiboutin kansainvälisen lentokentän vieressä.
Kiina avasi viime vuonna laivastotukikohdan Djiboutin sataman lähettyville, ja maan pohjoisosiin on rakenteilla toinen suurempi tukikohta, jonne on tulossa kymmenen tuhatta sotilasta, laivastoasema ja lentotukikohta. Myös Saudi-Arabia rakentaa parhaillaan tukikohtaa Djiboutiin. Uusista tukikohdista neuvotellaan Turkin ja Intian kanssa.
Presidentti Ismail Omar Guelleh sanoo suoraan, että kaikista maista, jotka ovat halunneet rakentaa tukikohdan Djiboutiin, vain Kiina tarjoaa isäntämaalle kumppanuutta pitkällä aikavälillä.
Kiina on luvannut Djiboutille rakennushankkeita 12 miljardin dollarin edestä. Suunnitteilla on kuusi uutta satamaa, kaksi lentokenttää sekä Afrikan suurimmaksi kaavailtu vapaakauppa-alue teollisuushalleineen. Uusi rautatie Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan valmistui vuonna 2016. Kiinalaiset rakensivat myös vesiputken Etiopiasta ja uudet sähkölinjat.
Djibouti on pitkälti riippuvainen Etiopiasta tulevasta juomavedestä ja sähköstä. Tulevaisuudessa sähköntarve pyritään tyydyttämään kotimaisella maalämmöllä, tuulivoimalla ja aurinkokennoilla.
Djiboutin tuloista 80 prosenttia kerätään satamamaksuista, joista suurin osa tulee kauttakuljetuksista Etiopiaan.
Länsimaiden diplomaatit varoittavat Djiboutia liiallisesta riippuvuudesta Kiinasta ja Etiopiasta. Yhdysvaltojen tukikohdissa myös pelätään, että Kiina voisi halutessaan estää amerikkalaisten sotalaivojen pääsyn Djiboutin satamiin. Viime kuussa amerikkalaiset väittivät kiinalaisten ampuneen amerikkalaishävittäjiä laseraseilla.
Ulkomaiset joukot vakoilevat tiiviisti toisiaan ja toistensa sotakalustoa. Pahimmissa uhkakuvissa kolmas maailmansota voisi syttyä juuri Djiboutissa, kun muun maailman kriiseissä vastakkaisilla puolilla olevat sotajoukot operoivat lähietäisyydellä toisistaan.
Monien djiboutilaisten mielestä tukikohdat vain pönkittivät itsevaltiaan presidentin valtaa. Oppositio on vaiennettu, ja viidesosa valtion menoista käytetään sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen.
[digilehti pvm=20180608]
uutiskirje 
