Syyskuun kahtena ensimmäisenä sunnuntaina, 2. ja 9. päivä, ympäri Venäjää osoitettiin mieltä eläkeuudistusta vastaan. 2.9 suurin osa mielenosoituksista oli kommunistipuolue KPRF:n järjestämiä, ja sen mielenosoitus Moskovassa keräsi noin 9 000 osanottajaa.
Syyskuun 9. oli oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin järjestämien mielenosoitusten vuoro. Hän on toissa viikon maanantaista istunut 30 päivän vankilatuomiota protestien järjestämisestä, mutta mielenosoitusten mittakaavaan tämä ei vaikuttanut – kiinniottoja oli pelkästään Pietarissa yli 600, ja koko Venäjän laajuisesti yli 1 100.
Mielenosoitukset eivät ole ennätyssuuria, mutta ne levisivät harvinaisen laajalle, KPRF:n mukaan 2.9. koko Venäjän alueelle 83 kaupunkiin.
Eläkeuudistus on lieventymässä.
Protestit ovat jo säikäyttäneet presidentti Vladimir Putinin. Hän piti toissa viikolla televisiopuheen, jossa hän lupasi nostaa naisten eläkeikää 55 vuodesta vain 60 vuoteen, alunperin ilmoitetun 63 vuoden sijasta. Lisäksi Putin lupasi toimia työvoiman ikäsyrjintää vastaan. Miesten eläkeiän nosto viidellä vuodella 65 vuoteen on kuitenkin toistaiseksi toteutumassa.
Toinen esimerkki mielenosoitusten voimasta on viime maaliskuussa teini-ikäisinä vangittujen Anna Pavlikovan ja Maria Dubovikin vapauttaminen kotiarestiin 15. elokuuta järjestetyn ”äitien marssin” jälkeen.
Tyttöjä ja kahdeksaa muuta henkeä syytetään vallankumouksen suunnittelusta osana Uusi suuruus -nimistä järjestöä. Turvallisuuspalvelu FSB:n agentti Aleksandr Konstantinov oli alusta alkaen mukana internetissä perustetussa järjestössä ja kirjoitti sen ohjelman. FSB perusti itse järjestön ja usutti teinitytöt suunnittelemaan laittomuuksia, osoittaakseen oman tarpeellisuutensa.
Poliisin mukaan ”äitien marssiin” osallistui 300 henkeä, järjestäjien mukaan 3 000. Vapauttaminen kotiarestiin ei vielä tarkoita syytteiden kaatumista, mutta se osoittaa protestien voiman.
Venäjän poliittinen järjestelmä on autoritaarisempi kuin Suomessa, ja harva on mukana kansalaisjärjestöissä. Toisaalta Venäjällä valtiovalta reagoi protesteihin huomattavasti herkemmin, ja tekee ainakin pieniä myönnytyksiä mikäli protestit kasvavat suuriksi. Suomessa mielenosoitukset vaikuttavat vain harvoin, joten lopulta Venäjän kansalaisyhteiskunta ei välttämättä ole Suomen kansalaisyhteiskuntaa heikompi.
uutiskirje 
