Länsimaiden poliitikot ja media ovat viime aikoina kantaneet huolta kiinalaisella lainarahalla toteutetuista suurista rakennushankkeista useissa Aasian ja Afrikan maissa. Pahimmissa tapauksissa köyhät maat ovat ottaneet niin paljon lainaa erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin, ettei sitä ole kyetty maksamaan takaisin. Maat ovat joutuneet velkaloukkuun ja joutuneet tekemään Kiinalle erilaisia myönnytyksiä.
Kuvaavana esimerkkinä pidetään Hambantotan satamahanketta Sri Lankassa. Hambantotan pikkukaupunkiin saarivaltion etelärannikolle rakennettiin kiinalaisvoimin uusi satama, vapaakauppa-alue ja lentokenttä. Kiinan valtion omistama Exim-pankki myönsi hankkeisiin yli miljardi dollaria lainaa.
Valmistumisen jälkeen satama ja lentokenttä ovat kuitenkin seisseet miltei käyttämättöminä. Kun Sri Lankan hallituksella ei ollut varaa lainojen lyhentämiseen, satama luovutettiin viime vuonna kiinalaisen satamayhtiön käyttöön 1,4 miljardin dollarin hinnasta 99 vuodeksi eteenpäin.
Sri Lankan hallitus käyttää nyt sataman vuokrauksesta saatuja tuloja sen rakentamista varten otettujen lainojen takaisinmaksuun. Kiinan laivasto on puolestaan käyttänyt satamaa sotalaivojen pysähdyspaikkana.
Yhdysvaltalaisen Center for Global Development -tutkimuskeskuksen mukaan ainakin kahdeksan maata on vakavasti velkaantunut Kiinan lainoittamien infrastruktuurihankkeiden vuoksi. Listan kärjessä on Afrikan sarvessa sijaitseva Djibouti, jonka velka Kiinalle vastaa lähes maan vuosittaista kansantuloa. Kiina onkin saanut luvan rakentaa Djiboutiin kaksi sotilastukikohtaa, ja parhaillaan neuvotellaan myös Djiboutin sataman luovuttamisesta kiinalaisten haltuun.
Muita Kiinalle pahasti velkaantuneita maita ovat Tadžikistan, Kirgisia, Laos, Malediivit, Mongolia, Pakistan sekä Montenegro, jonne kiinalaisrahalla rakennetaan moottoritietä Adrianmeren rannikolta Serbian rajalle.
Kiinan rahoittamat infrastruktuurihankkeet liittyvät kaikki tavalla tai toisella presidentti Xi Jinpingin vuonna 2013 lanseeraamaan Kiinan uuteen Silkkitiehen. Tarkoituksena on rakentaa kuljetusväylät Kiinasta Keski-Aasian ja Lähi-idän halki Eurooppaan ja samalla kehittää satamia merireiteillä Kiinasta Afrikkaan ja Eurooppaan. Kiinassa hanke tunnetaan myös nimellä ”yksi vyöhyke, yksi tie”.
Hankkeen uskotaan toteutuessaan maksavan kaikkiaan viisi biljoonaa dollaria. Toistaiseksi 65 maata on lupautunut mukaan hankkeeseen, jota presidentti Xi kutsuu ”vuosisadan projektiksi”.
Kiinan uuden Silkkitien ensimmäisiä suuria osahankkeita ovat maantien rakennushanke Kiinasta Pakistanin rannikolle, luotijunayhteyden rakentaminen Kiinasta Singaporeen sekä maakaasuputken rakentaminen Keski-Aasian halki.
Osana uutta Silkkitietä kiinalaiset ovat rakentaneet rautateitä, maanteitä, kaasuputkia ja satamia myös Keniaan, Tansaniaan ja Etiopiaan.
Siperiassa kiinalaiset ovat rahoittaneet kaasuputken ja sataman rakentamista Jamalin niemimaalle.
Kiinalaiset ovat ostaneet myös Pireuksen sataman Kreikasta ja vuokranneet 99 vuodeksi käyttöönsä Darwinin sataman Australiasta.
Lainoilla rahoitettujen hankkeiden pitäisi luoda talouskasvua ja työpaikkoja.
Syyskuun alussa Pekingissä järjestetyssä Kiinan ja Afrikan maiden huippukokouksessa presidentti Xi lupasi Afrikan maille 50 miljardin dollarin edestä lahja-apua ja uusia lainoja kiinalaisten toteuttamiin rautatie-, maantie-, lentokenttä- ja satamahankkeisiin sekä uusien vapaakauppa-alueiden rakentamiseen.
Summa oli itse asiassa kymmenen miljardia dollaria pienempi kuin kolme vuotta sitten pidetyssä huippukokouksessa luvattu summa.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt myös se, että Kiinan ja Afrikan maiden välinen kauppa on vähentynyt vuoden 2014 huippulukemista. Kiinan ja Afrikan maiden välisen kaupan arvo oli viime vuonna 170 miljardia dollaria.
Afrikan maiden johtajat kuvailivat yhteistyötä Kiinan kanssa toistaiseksi ainoaksi mahdollisuudeksi saada rahoitusta kipeästi kaivattuihin infrastruktuurihankkeisiin, sillä muut lainanantajat eivät suostu rahoittamaan rakennushankkeita köyhissä maissa, joiden takaisinmaksukyky on epävarma.
Lainoilla rahoitettujen hankkeiden pitäisi kuitenkin luoda talouskasvua ja työpaikkoja, arveli kokouksen toisena puheenjohtajana toiminut Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa.
Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kiinalaisia lainoja voidaan syyttää oikeas-taan vain kolmen Afrikan maan velka-ahdingosta. Djiboutin ulkomaanvelasta 77 prosenttia on peräisin Kiinan myöntämistä lainoista, ja Sambian velasta 73 prosenttia. Myös Kongon tasavalta on pahasti velkaantunut Kiinalle, mutta tutkijat eivät saaneet selville tarkkaa summaa.
Kiina on myöntänyt Afrikan maille vuodesta 2000 lähtien kaikkiaan 114 miljardia dollaria lainaa, mikä vastaa alle kahta prosenttia maanosan maiden kokonaisvelkataakasta.
Afrikan maiden suurimpia velkojia ovat Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Euroopan maat, Yhdysvallat ja Japani.
uutiskirje 
