KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kuka päättää, missä Suomi sotii?

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja pieni kenraalijoukko on solminut liudan sopimuksia Suomen nimissä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja pieni kenraalijoukko on solminut liudan sopimuksia Suomen nimissä. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Jouni Sirén
29.9.2018 14.15

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puhui äskettäin polleasti Suomen nimissä muun muassa Aamulehdessä (14.9.). Hän kertoi, että ”Suomi allekirjoitti” aiesopimuksen sotilasyhteistyöstä Saksan kanssa ja ”Suomi liittyi” Britannian johtamiin JEF-joukkoihin. Samoin ”Suomi ilmaisi kiinnostuksensa” liittyä Ranskan interventio- eli EII-aloitteeseen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Suomen-vierailun yhteydessä.

Kaikissa näissä tapauksissa ”Suomi” tarkoittaa käytännössä pienen kenraalijoukon ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) piiriä. Sama piiri on solminut Suomen nimissä myös kahdenväliset sotilasyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen, Britannian, Saksan ja Ranskan kanssa.

JEF-joukot (Joint Expeditionary Force) ovat sotilasosasto, joka voi osallistua maailmalla taisteluihin ja ”humanitäärisiin operaatioihin”. Epäselväksi on jäänyt, kuka päättää ja millä perusteilla, mihin taisteluihin suomalaiset sotilaat osallistuvat. Entä onko Suomella käytännössä mahdollisuus kieltäytyä lähtemästä sotimaan, jos isäntä eli Britannia niin vaatii. Sitä ei kerrota. Sen sijaan Jussi Niinistö on korostanut, että joukkoihin liittymällä kasvatetaan ”yhteenkuuluvuuden tunnetta”.

 

Macronin EII-aloitetta (European Intervention Initiative) eli eurooppalaista interventioaloitetta markkinoidaan sotilaiden Erasmus- eli opiskelijavaihto-ohjelmana, mutta se tuskin on koko totuus. Interventio tarkoittaa väliintuloa, ja sotilaallinen interventio tarkoittaa aseellista hyökkäystä. Taas herää kysymys, kuka päättää, mihin ja miksi tehdään interventio.

Saksan kanssa Suomi on sopinut osallistumisesta Saksan johtamaan niin sanottuun kehysvaltioryhmään (Framework Nation Concept, FNC), jonka tavoitteena on kehittää ”monikansallisia eurooppalaisia suorituskykyjä” sekä muodostaa ”joukkokokonaisuuksia” esimerkiksi kriisinhallinnan tarpeisiin. Se, mitä näiden hämärien termien taakse kätkeytyy, jää nähtäväksi.

Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tuonut yhdysvaltalaisjoukot – välillä jopa kutsua odottamatta – Suomeen harjoittelemaan sotaa naapurimaatamme vastaan ja ”näyttämään voimaa”, kuten amiraali James Foggo totesi kesäkuussa 2016. Toisaalta se on vienyt Suomen harjoittelemaan hyökkäyssotaa toista maata kohtaan muun muassa Naton johtamassa Trident Juncture -sotaharjoituksessa Välimerellä 2015.

Nämä ovat isoja asioita, mutta silti mistään näistä sopimuksista ja aikeista ei ole päätetty eduskunnassa. Niistä ei ole edes keskusteltu eduskunnassa eikä varsinkaan julkisuudessa. Tämä on ollut mahdollista määrittelemällä sopimukset muodollisesti ”aiesopimuksiksi” ja ”yhteisymmärryspöytäkirjoiksi”, jolloin niistä ei tarvitse kuulla eduskuntaa. Ne vain annetaan kansanedustajille tiedoksi. Tällaiset sopimukset eivät ehkä periaatteessa ole juridisesti sitovia, mutta silti Suomi toimii niiden mukaan.

Suomen sotilaallisista sitoumuksista muiden maiden kanssa on päättänyt ministeri, jonka puolueella on 1,5 prosentin kannatus, ja joukko kenraaleja, joita ei valita vaaleissa.

Kukaan ei ole kertonut, mitä velvoitteita yhteistyösopimukset tuovat Suomelle. Niin Yhdysvallat, Britannia kuin Ranskakin ovat sekaantuneet sotiin eri puolilla maailmaa sekä suoraan omilla asevoimillaan että välillisesti tukemalla sotivia osapuolia.

 

Suomen turvallisuuspolitiikasta tarvitaan julkinen keskustelu.

 

Kaikki kolme maata olisivat halunneet Suomen Hornet-hävittäjät mukaan, kun Naton johtama liittouma pommitti Libyaa vuonna 2011. Pommituksilla saatiin diktaattori Muammar Gaddafi pois vallasta, mutta hintana oli yhä jatkuva kaaos, jonka seurauksena terroristijärjestöt ovat pesiytyneet maahan. Yhdysvallat kosiskeli Suomea myös vuonna 2003 liittymään Irakin valtaukseen, joka kaatoi Saddam Husseinin, lännen vanhan liittolaisen, mutta johti ainakin 600 000 siviilin kuolemaan ja loi pohjan Isisin nousulle.

Macronin kosintaa EII-aloitteeseen liittymisestä pitää arvioida sitä taustaa vasten, haluammeko todella sekaantua Ranskan rinnalla Afrikassa esimerkiksi Malin tai Nigerin sisäisiin sotiin. Malissa tuaregivähemmistö käy taistelua Ranskan tukemaa hallitusta vastaan. Amnesty Internationalin raportti antaa maan ihmisoikeuksien tilasta surkean kuvan. Nigerissä pitää valtaa niin ikään Ranskan – ja Yhdysvaltojen – tukema presidentti Mahamadou Issoufou, jonka otteet oppositiota kohtaan tuovat mieleen Erdoğanin Turkin ja Putinin Venäjän.

Kyseenalaista on sekin, onko Suomen edun mukaista tukea Yhdysvaltojen ja Britannian rinnalla Saudi-Arabian diktatuuria, koska se sattuu nyt olemaan näiden liittolainen.

Ja mitä sopimukset vaativat Suomelta, jos Trumpin ja Iranin välinen uhittelu johtaa sotaan?

Suomen turvallisuuspolitiikasta tarvitaan julkinen keskustelu, jossa punnitaan ratkaisujen kaikki ulottuvuudet. Asian pitäisi kiinnostaa myös kansanedustajia. Sodan ja rauhan kysymysten luulisi olevan niitä, joista päättää eduskunta, joka perustuslain mukaan käyttää ylintä valtaa Suomessa.

Kirjoittaja on Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja ja Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään