Ne jotka ovat riittävän vanhoja, saattavat vielä muistaa, miten vuonna 1973 länsimainen media äkkiä tulvahti täyteen pilapiirroksia ja myös kiukkuisempaa tekstiä ”öljysheikeistä”.
Syynä oli öljykriisi. Saudi-Arabia oli muiden Opec-maiden mukana päättänyt kiristää öljyn vientihanoja maihin, joiden se katsoi tukeneen Israelia Jom Kippurin sodassa. Suomessakin sammutettiin katuvaloja ja laskettiin asuntojen lämpötilaa.
Tämä oli poikkeuksellinen kupru Saudi-Arabian ja länsimaiden – erityisesti Yhdysvaltojen – vuosikymmeniä jatkuneessa symbioottisessa suhteessa. Samalla se kertoi, miten nopeasti ystävästä voi tulla vihollinen mediassa – ja miten nopeasti se taas muuttui, kun öljy alkoi virrata.
Myös asekaupoilla on suuri merkitys.
Öljykriisi päättyi puolen vuoden kuluttua alkamisestaan. Saudi-Arabia huomasi, että se sahaa omaa oksaansa.
Maailmalla alettiin miettiä keinoja saudiriippuvuuden vähentämiseksi. Britannia ja Norja kiihdyttivät öljyn etsintää Pohjanmerellä. Monessa maassa vauhditettiin ydinvoimaloiden rakentamista. Neuvostoliitosta alettiin tuoda maakaasua Eurooppaan.
Tasapaino horjuu
Öljykriisin jälkeen Saudi-Arabia on kaikin keinoin pyrkinyt vakuuttamaan, että se ei enää koskaan käytä öljynvientiä poliittisena aseena.
Nyt on toimittaja Jamal Khashoggin murha horjuttanut tasapainoa. Yhdysvaltain kongressissa on molemmilta puolilta käytävää kuulunut uhkauksia, joiden mukaan Saudi-Arabialle on määrättävä sanktioita, jos maan johto on murhan takana.
Saudi-Arabian virallista kantaa välittävä tv-kanava Al Arabiya puolestaan vihjaisi pari viikkoa sitten, että Saudi-Arabialla on lista vastatoimenpiteitä, jos Yhdysvallat painostaa sitä.
Yksi vastavedoista olisi leikata öljynvientiä niin, että barrelihinta voisi nousta nykyiseltä 80 dollarin tasolta jopa yli 400 dollarin. Tähänastinen ennätyshinta on ollut vajaa 150 dollaria.
Kaksiteräinen miekka
Lyhyellä aikavälillä jo pelkkä avoimeen uhkailuun ryhtyminen aiheuttaisi seurauksia. Öljyn hinnan on arveltu lähikuukausina nousevan muutenkin yli 100 dollarin, koska Venezuelan tuotanto on romahtanut ja Yhdysvaltain pakotteet Irania vastaan astuvat voimaan 4. marraskuuta.
Tämä on sattumoisin kaksi päivää ennen Yhdysvaltain välivaaleja. Mikäpä olisi Donald Trumpin republikaaneille huonompaa mainosta kuin vihaiset autoilijat bensapumpulla.
Iran ei sinänsä tuota kuin 3 prosenttia maailman öljynkulutuksesta, mutta juuri Saudi-Arabia on maa, joka pystyy nopeasti lisäämään tuotantoaan korvaamaan poistumaa muualta. Saudi-Arabia tuottaa maailman kulutuksesta 11 prosenttia.
Vaikka saudiöljyllä on suuri merkitys suhdanteiden tasaajana, on Yhdysvaltain riippuvuus siitä pitkällä aikavälillä vähentynyt. Tähän on syynä Yhdysvaltain oma liuskeöljyn tuotanto.
Saudi-Arabiassa tiedetään varmasti, että öljyaseen käyttö olisi nyt kaksiteräinen miekka samoin kuin 45 vuotta sitten. Se saa yhä käytännössä kaikki vientitulonsa öljystä, koska talouden monipuolistaminen on vasta suunnitteluvaiheessa.
Uusi öljykriisi lisäisi vauhtia vaihtoehtoisen ja uusiutuvan energian tutkimiseen ja käyttöönottoon. Se on Saudi-Arabialle pitkän aikavälin uhka, jonka vuoksi se on parhaansa mukaan sabotoinut ilmastoneuvotteluja.
Asevienti
Öljy ei kuitenkaan ole ainoa tekijä Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian kumppanuudessa. Saudi-Arabian aseostoilla on suuri merkitys Yhdysvaltain taloudelle, varsinkin osavaltio- ja paikallistasolla.
Yhdysvallat on pitkään ollut maailman suurin aseidenviejä, mutta kauppa on kiihtynyt vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.
20 prosenttia Yhdysvaltain aseviennistä menee Saudi-Arabiaan. Trump teki viime vuonna 110 miljardin dollarin asesopimuksen Saudi-Arabian kanssa.
Yllätyksenä tullut Khashoggi-kriisi voi koitua yllättävän kovaksi paikaksi Trumpille. Hänen peruskannattajansa eivät erityisemmin pidä arabeista, eivät edes saudiarabeista.
Trump on sitonut itsensä sekä henkilökohtaisin taloussuhtein että poliittisesti tiukasti Saudi-Arabiaan.
Israel, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat pitävät yhdessä Irania päävihollisenaan. Saudi-Arabialla on myös merkittävä sija rahoittajana Trumpin suunnitelmissa sisällissodan jälkeisen Syyrian varalle.
On paljon tekijöitä, joiden vuoksi Yhdysvalloilla on halu jatkaa Saudi-Arabian kanssa niin kuin ennenkin, kunhan pöly Khashoggin jäljiltä laskeutuu.
Samaan aikaan Saudi-Arabian sodassa Jemenissä kuolee keskimäärin viisi lasta päivässä.
uutiskirje 
