Suomen tulee kiristää huomattavasti vauhtia ilmastopolitiikassaan. Vasemmistoliitto katsoo perjantaina julkaisemassaan ilmasto-ohjelmassa, että Suomen pitää olla 2030-luvun alussa ilmastopäästöjen osalta negatiivinen. Se tarkoittaisi, että maaperä ja puusto sitoo enemmän kasvihuonepäästöjä kuin Suomi niitä tuottaa.
– Tämä on itse asiassa aika yksinkertainen asia. Yksinkertainen resepti on päästöt alas, nielut ylös ja rahavirrat tukemaan kestävää kehitystä, sanoi tiedotustilaisuudessa Silvia Modig, joka on ollut mukana tekemässä ohjelmaa.
Vasemmistoliiton ohjelmassa päästöjen laskemisessa ensimmäisenä nostetaan esiin liikenne. Modig myönsi, että liikenteessä päästöjen laskeminen on vaikeata.
”Metsänomistajat ja maanomistajat voivat olla ilmastosankareita.”
– Mutta siellä on myös valtavin potentiaali. Liikennepäästöt ovat noin viidennes meidän ilmastopäästöistä, ja siitä henkilöautoliikenne on puolet, niin siitä kannattaa lähteä liikkeelle, koska vaikuttavuus on kaikkein suurin.
Ja liikkeelle lähdetään siitä, että 2030-luvulla Suomessa ei enää myydä ainoatakaan uutta bensiiniä tai dieseliä käyttävää henkilöautoa. Tämä vaatii valtiolta tukea ja toimia esimerkiksi sähköautojen oston tukemista ja niiden latausverkon rakentamista.
Auton omistaminen on ihmisen oma päätös, mutta kotien lämmitys sitä harvoin on. Suomessa kotien lämmitys on iso osa ihmisten hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi Helsingissä koteja lämmitetään kivihiilellä.
– Haluamme, että kivihiilen energiakäyttö loppuu jo vuonna 2025. Se on tärkeätä, jotta pidämme kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta, Modig sanoi.
Turpeen käytölle stoppi viimeistään 2030
Turpeen osalta vasemmistoliitto on valmis odottamaan hieman pitempään. Sen käytön tulee loppua viimeistään 2030-luvun alussa.
– Turvetta voidaan verotuksen muutoksilla ajaa pikkuhiljaa alas. Jos sen käyttö ei itsessään lopu, se tulee kieltää lailla 2030-luvun alussa.
Samoin tulee vasemmistoliiton mukaan tehdä myös talojen öljylämmityksen osalta. Senkin pitää loppua jo 2030 mennessä. Tähänkin vaaditaan yhteiskunnalta tukea, koska öljylämmitteisiä taloja löytyy paljon muuttotappioalueilla.
– Jos ihmisen asunnon arvo on romahtanut ja hän haluaa muuttaa öljylämmityksen vaikkapa maalämmöksi, hän ei koskaan saa investointia takaisin. Esitämme, että energiaremontteihin annetaan tukea sosiaalisin ja alueellisin perustein.
Tärkeä osa päästövähennyksissä on myös älykkäillä ratkaisuilla, jotka voivat Modigin mukaan jopa puolittaa kaukolämmön tarvetta.
– Se tarkoittaa, että uusiutuvilla energiamuodoilla pystymme täyttämään tulevaisuuden sähköntarve, joka tulee jonkin verran lisääntymään, kun siirrymme sähköiseen liikenteeseen.
Metsänomistajista ilmastosankareita
Jos on päästöjen laskeminen vaikeata, ei helppoa ole myöskään metsien hiilinielujen kääntäminen kasvuun. Tällä hetkellä Suomen metsäpolitiikka on johtamassa siihen, että Suomen hiilinielut ovat puolittumassa 2030-luvulle tultaessa.
Vasemmistoliitto lähtee kääntämään suuntaa ehdottamalla metsänomistajille kannustinjärjestelmää, joka houkuttelisi lykkäämään hakkuita. Samoin maanviljelijöitä pitäisi kannustaa kasvattamaan peltomaan hiilinieluja.
– Metsänomistajat ja maanomistajat voivat olla ilmastosankareita, Modig totesi.
Seuraavalle hallitukselle ei vasemmistoliitto ole tarjoamassa ilmastosankaruutta, mutta kovia toimia senkin edestä.
– Julkinen valta ei ohjaa yhteiskunnan toimintaa ainoastaan lainsäädännöllä, vaan myös rahalla, muotoili puolueen puheenjohtaja Li Andersson.
Seuraavan hallituksen tulee leikata ympäristölle haitallisia yritystukia vähintään 500 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä sellaisia maksetaan joka vuosi kahden miljardin edestä.
– Ymmärrämme, että tämä muutos voi olla elinkeinoelämän kannalta melko merkittävä. Ensi vaalikaudella uudelleen kohdentamista pitää tehdä vähintään puolen miljardin edestä. Vähempään ei voi tyytyä, Andersson sanoi.
Oikeudenmukaista politiikkaa
Ilmasto-ohjelmassa nostetaan esiin myös se, että ilmastonmuutoksen torjuntaa ei voida tehdä muusta politiikasta irrallaan. Tämä tarkoittaa, että valtion tulee koko ajan huomioida, miten ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimenpiteet vaikuttavat esimerkiksi tuloerojen kehitykseen, Andersson havainnollisti.
– Ideana on, että kun samanaikaisesti tehdään muutoksia ympäristöverotukseen, pitää myöskin kiristää omistamiseen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta. Samalla kompensoidaan ympäristöverojen vaikutukset erityisesti pienituloisille sekä tulonsiirroilla että julkisilla palveluilla että palkkapolitiikalla.
– Emme halua puhua vain ilmastonmuutoksen torjumisesta, vaan oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta kokonaisuutena.
On selvää, että vasemmistoliiton ilmasto-ohjelman hintalappu on kova. Vielä kalliimmaksi tulee odottelu, kuuluu vastaus.
– Näiltä toimenpiteiltä ei voi välttyä. Ei ole vaihtoehtoa, että näihin ei ryhdytä. Kysymys on siitä, missä aikataulussa ja mikä se kunnianhimon taso on. Tämä siirtymävaihe tulee maksamaan, jotta siirtymät lähtevät käyntiin nyt.
uutiskirje 
