Uusimalla säteilylain ja siihen liittyviä muita lakeja Suomi panee täytäntöön EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin.
– Euroopan unionin säteilyturvallisuusdirektiivi koskee ainoastaan ionisoivaa säteilyä, sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Helena Korpinen kertoo.
Hänen mukaansa myös ionisoimattoman säteilyn säädökset on tarpeen uudistaa kansallisista tarpeista johtuen laitteiden nopean teknisen kehityksen ja niiden käytön uusien sovellusten vuoksi.
Ionisoiva säteily on esimerkiksi röntgensäteilyä, joidenkin radioaktiivisten aineiden lähettämää säteilyä tai avaruussäteilyä.
– Ionisoimaton säteily taas on myös esimerkiksi auringosta tulevaa ultraviolettisäteilyä, näkyvä valoa, infrapunasäteilyä ja radiotaajuista säteilyä, Korpinen kertoo.
Laki, joka suojelee jokaista
Uudistettava säteilylaki kohdistuu Korpisen mukaan kolmen henkilöryhmän suojeluun.
– Lailla suojellaan potilaita lääketieteellisessä säteilyaltistuksessa. Säteilylailla suojellaan myös työntekijöitä ja väestöä. Laajasti ottaen tämä koskee ainakin jossain määrin meitä kaikkia, Korpinen naurahtaa.
Esimerkiksi röntgentutkimuksessa suojellaan sekä potilasta että säteilyn käyttöpaikan henkilökuntaa. Nykyinen säteilylaki koskee vain säteilytoimintaa. Uudessa laissa soveltamisala on laajennettu koskemaan myös ns. vallitsevia altistustilanteita sekä säteilyvaaratilanteita.
Uudistettava säteilylaki on itse asiassa laki- ja asetuspaketti. Myös Säteilyturvakeskus antaisi kymmenkunta määräystä uuden lain nojalla.
– Tasavallan presidentti vahvisti lain marraskuun puolivälissä ja valtioneuvosto antoi jo viime viikolla asetuksen ionisoivasta säteilystä. Pakettiin on tulossa vielä sosiaali- ja terveysministeriön asetukset ionisoivasta säteilystä ja ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta, Korpinen selvittää.