Yhdysvalloissa on seurattu kuukauden päivät silmä tarkkana meksikolaisen huumeparonin Joaquín ”El Chapo” Guzmánin oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään huumekaupasta, rahanpesusta, sieppauksista ja murhista Chicagossa, Miamissa, New Yorkissa ja muissa kaupungeissa.
Köyhään maalaisperheeseen syntyneen El Chapon elämäntarina on kiehtonut ihmisiä rapakon takana. Näyttelijä Sean Penn haastatteli häntä Rolling Stone -lehteen juuri ennen hänen viimeistä pidätystään, ja miljoonat ihmiset ovat katsoneet El Chaposta tehtyä tv-sarjaa Netflixistä. Meksikossa hänen kunniakseen on sävelletty suosittuja huumeralleja.
Oikeudenkäynnissä todistajat ovat kertoneet kokaiinilennoista Kolumbiasta Meksikoon ja tunneleista, joita kaivettiin Meksikon pohjoisrajan alitse Yhdysvaltoihin. Huumeita rahdattiin myös rekka-autoilla kaasusäiliöihin pakattuna tai chilipurkeissa. Viranomaiset valvoivat kuljetuksia Meksikossa ja saivat osansa voitoista. Kartelli tienasi 400 miljoonaa dollaria jokaisesta 15 000 kilon kokaiinierästä, joka kaupattiin New Yorkiin.
El Chapo Guzmán kiistää syytteet. Puolustusasianajajan mukaan Sinaloan huumekartellin todellinen johtaja on Ismael ”El Mayo” Zambada, joka on yhä vapaalla jalalla maksettuaan satojen miljoonien dollarien lahjuksia paikallisille viranomaisille, poliisijohtajille ja ex-presidentti Enrique Peña Nietolle.
El Chapo Guzmánin perhe ansaitsi elantonsa kasvattamalla oopiumia, kuten tuhannet muut pienviljelijät Sierra Madren vuoristossa, kun pelkästään papujen ja maissin viljelyllä ei tullut toimeen. Vuonna 1970 El Chapo oli 15-vuotias ja perusti serkkujensa kanssa oman pienen marihuanatilan, jonka sato päätyi välikäsien kautta Yhdysvaltojen hippiliikkeelle.
Meksikolaiskirjailija Carmen Boullosa ja yhdysvaltalainen historiantutkija Mike Wallace kertovat Meksikon huumetuotannon vaiheista kirjassaan A Narco History. Kirjoittajien mukaan huumekauppaa on käyty viime vuosisadan alusta asti hyvässä yhteisymmärryksessä poliisiviranomaisten, armeijan upseerien ja poliitikkojen kanssa.
Institutionaalisen vallankumouspuolueen (PRI) valtakaudella maan osavaltiot ja rajanylityspaikat Yhdysvaltoihin jaettiin eri huumekartellien kesken. Kuvernöörit ja pormestarit kontrolloivat kauppaa yhdessä paikallisen poliisin kanssa, ja kaikki saivat osansa voitoista. Huumekaupalla ansaitut miljoonat investoitiin maatiloihin, meijereihin, asuntoihin ja rantalomakohteisiin.
Meksikon huumekauppa on aina riippunut kysynnästä Yhdysvalloissa.
Huumekauppa on aina ollut riippuvainen kysynnästä Yhdysvalloissa ja siellä tehdyistä poliittisista linjauksista.
Alkoholin kieltolain aikana tislaamot siirsivät tuotantonsa Meksikoon ja mafia sai hoitaa juomien toimittamisen salakapakkoihin Yhdysvaltoihin. Toisen maailmansodan aikana armeija tarvitsi morfiinia sotilailleen. Oopiumintuotanto kasvoi rajusti Sinaloan osavaltiossa Meksikossa. 1960-luvun lopulla marihuanan kysyntä kasvoi Yhdysvalloissa. 95 prosenttia siitä tuotiin Meksikosta.
Presidentti Richard Nixon käynnisti marihuananvastaisen kampanjan ja tiukensi kontrollia raja-asemilla, sillä seurauksella, että Meksikossa suurtuottajien asema vahvistui, kun kuljetukset piti tehdä lentoteitse. Marihuanan kallistuessa Yhdysvalloissa monet nuoret siirtyivät pilvenpoltosta kemiallisesti valmistettuun LSD:hen.
Kun Nixonin perustama huumevirasto DEA julisti maailmanlaajuisen sodan huumeita vastaan, Turkki joutui kieltämään oopiuminviljelyn. Yhdysvaltoihin myytävän heroiinin tuotanto siirtyi Meksikoon.
Kun 1980-luvulla Ronald Reagan ryhtyi huumesotaan Kolumbian kokaiinintuottajia vastaan, lentokuljetukset Floridan rannikon edustalle vähenivät ja Meksikon huumekartellit ottivat tehtäväkseen kokaiinin salakuljetuksen Yhdysvaltoihin. Nicaraguan contrasodan aikana tiedustelupalvelu CIA koulutti sotilaita kokaiinikartellin tukikohdassa Meksikossa.
Vuonna 2006 Meksikon hallitus aloitti sodan huumekartelleja vastaan. Kokaiinikaupan rikastuttamista kartelleista oli tullut valtavan mittaluokan konserneja, jotka taistelivat markkina-alueista keskenään rynnäkkökivääreillä ja kranaatinheittimillä. Aseita myytiin vapaasti tuhansissa asekaupoissa Yhdysvaltojen rajan takana.
Meksikon huumesodassa on kuollut yli 200 000 ihmistä reilun vuosikymmenen aikana, eikä huumeiden tuotanto ole vähentynyt. Kartellit ovat hajonneet, kun niiden johtajat on surmattu tai vangittu tai koska niiden palkkaamat yksityisarmeijat ovat vaatineet suurempaa osuutta voitoista.
Tällä hetkellä Meksiko on pitkälti jakautunut kahden huumekartellin kesken. Sinaloan kartelli hallitsee edelleen suurta osaa maan pohjoisosista. Jaliscon uuden sukupolven kartelliksi itseään kutsuva ryhmä kontrolloi metamfetamiinin kauppaa ja rannikoiden vientisatamia.
Meksikon uusi presidentti Andrés Manuel López Obrador suunnittelee marihuanan laillistamista, mutta se ei vielä ratkaise kovien huumeiden kaupan aiheuttamia ongelmia.
uutiskirje 
