KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Ylin promille rikkaista huitelee omissa sfääreissään – tuloerot eivät ole kadonneet mihinkään

Erikoistutkija Marja Riihelän ja tutkimusjohtaja Matti Tuomalan mukaan ei ole mitään esteitä ylimpien tulo-osuuksien kasvulle jatkossakaan.

Erikoistutkija Marja Riihelän ja tutkimusjohtaja Matti Tuomalan mukaan ei ole mitään esteitä ylimpien tulo-osuuksien kasvulle jatkossakaan. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Eduskuntavaalien alla kiihtyy verokeskustelu ja sen myötä myös tuloerot nousevat esiin.

Sirpa Puhakka
5.3.2019 14.08

Gini-kerroin

Marja Riihelän ja Matti Tuomalan mukaan Gini-kerroin on erityisen herkkä tyypillisen tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille.

Mitä suurempiin tuloihin mennään sitä pienemmän painon tulonlisäykset Gini-kertoimessa saavat.

Lisäeuro henkilölle, jonka tulot ovat suuremmat kuin 20 prosentilla pienituloisimmasta väestöstä, saa nelinkertaisen painon verrattuna henkilöön, jonka tulot ovat pienemmät kuin 20 prosentilla suurituloisimmasta väestöstä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ylimmän yhden prosentin tulot kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2007 peräti 158 prosenttia.

”Usein väitetään, että tuloerot eivät ole Suomessa enää kasvaneet 2000-luvulla. Väite ei pidä paikkaansa, oli mittarina sitten vuosituloihin tai viiden vuoden keskituloihin perustuvat suhteelliset Gini-kertoimet.”

Näin väittävät erikoistutkija Marja Riihelä ja tutkimusjohtaja Matti Tuomala tuoreessa Talous ja yhteiskunta -lehdessä. Kirjoittajien mukaan tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti, ja pienen notkahduksen jälkeen ne ovat jääneet talouden taantuman aikana korkealle tasolle.

Tuomala nostaa samassa lehdessä tikun nokkaan kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.). Hänen tuoreessa kirjassaan väitetään, että tuloerot eivät ole kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen lainkaan. Vartiainen edustaa Tuomalan ja Riihelän kritisoimaa talouspoliittista keskustelua.

Tuomala pitää Vartiaisen Suomalaisen talousajattelun kritiikki -kirjassa antamaa tietoa hämmästyttävän virheellisenä.

Tuloerot kasvaneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen

Suomessa suurimmat muutokset viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ovat tutkijoiden mukaan tapahtuneet ylimmissä tuloissa. Poliittisessa keskustelussa yleisesti käytetty Gini-kerroin reagoi näihin muutoksiin lievästi.

– Aineistopuutteista huolimatta voimme sanoa, että tuloerot ovat Suomessa kasvaneet voimakkaammin kuin on luultu suhteellisen Gini-kertoimen perusteella. Väitteet Suomen pienistä tuloeroista moniin muihin maihin verrattuna perustuvat myös Gini-kertoimiin, huomauttavat tutkijat.

Tulokehitystä arvioitiin vuositulojen lisäksi viiden vuoden keskiarvotuloihin perustuvilla mitoilla. Tällöin voitiin ottaa paremmin huomioon muun muassa tuloeroihin vaikuttavat myyntivoitot.

Tutkijoiden mukaan näinkin arvioitu tuloerokehitys vahvistaa tuloerojen kasvaneen yhtäjaksoisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle asti.

Ylin prosentti kasvattaa tulojaan vauhdikkaimmin

Tutkijat ovat laskeneet, että tulokehitys on ollut varsin maltillista ”keskiluokassa” ja alimmassa 20 prosentissa. Keskimääräinen kasvu ylimmän 20 prosentin keskuudessa oli myös melko vaatimatonta verrattuna ylimpään yhteen prosenttiin, joka repäisi 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kaulaa muihin.

Ylin prosentti on kasvattanut tulojaan, kuten tapahtuu globaalistikin. Suomessa ylimmän yhden prosentin tulot kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2007 peräti 158 prosenttia, keskiluokan 36 prosenttia ja alimman 20 prosentin 15 prosenttia.

Ylimmän promillen tulokäppyrä huitelee omissa sfääreissään. Se oli samalla ajanjaksolla 252 prosenttia.

Verojärjestelmä tukee tuloeroja

Riihelän ja Tuomalan mukaan verojärjestelmä tarjoaa edelleen varakkaille omistajille verosuunnittelureitin. Se on mahdollistanut 1990-luvun puolivälin jälkeisen roiman tuloerojen kasvun.

Tutkijoiden mukaan mitään esteitä ylimpien tulo-osuuksien kasvulle ei ole jatkossakaan. Tulonjakoaineistossa ei ole tietoa holding-yhtiöiden sisään jäävistä tuloista, kehityksestä eikä siitä, miten yrityksen tulo on kohdistunut sen omistajille veroilta.

Niin sanotut vakuutuskuoret helpottavat yritysten ja varakkaiden henkilöiden verosuunnittelua.

Tutkijat arvioivat, että Suomessa voi esimerkiksi Norjaan verrattuna ottaa listaamattomasta yrityksestä edelleen huomattavasti enemmän verovapaita osinkoja. Kiristynyt pörssiosinkojen verotus kannustaa Suomessa pörssiyhtiöiden omistajia suojautumaan veroilta holding-yhtiöiden avulla.

Gini-kerroin

Marja Riihelän ja Matti Tuomalan mukaan Gini-kerroin on erityisen herkkä tyypillisen tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille.

Mitä suurempiin tuloihin mennään sitä pienemmän painon tulonlisäykset Gini-kertoimessa saavat.

Lisäeuro henkilölle, jonka tulot ovat suuremmat kuin 20 prosentilla pienituloisimmasta väestöstä, saa nelinkertaisen painon verrattuna henkilöön, jonka tulot ovat pienemmät kuin 20 prosentilla suurituloisimmasta väestöstä.

Ylimmän yhden prosentin tulot kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2007 peräti 158 prosenttia.
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Uusimmat

SAK:n vara­puheenjohtaja Katja Syvärinen.

Ay-toimijat korostavat yhteistyön tarvetta – katse on jo vahvasti ensi vuoden eduskuntavaaleissa

Minja Koskela.

Kokoomusta ei ole koskaan johtanut nainen – ”Toivottavasti vastaavaa lasikattoa ei rakenneta suomalaiseen työelämään”

Vasemmistoliitto juhli vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa huhtikuussa 2025.

Kommentti: Gallupeissa menee mukavasti, mutta todellinen vaalityö tehdään kentällä

Laboren analyysi osoittaa, että koulutus on edelleen vahva yksilöllinen ja yhteiskunnallinen investointi.

Nuorten tulokehitys lupaavaa – Iso ongelma on koulutustason alentuminen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Honkasalo irvii kansanedustajien intoa lihatuotantoon: ”Niin jälkijättöistä että hävettää”

 
02

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

 
03

Orpon hallitus teki taas ennätyksen: Pitkäaikaistyöttömyys 2000-luvun huippulukemaan

 
04

Sulavat jäätiköt horjuttavat Mongolian energia- ja ruokaturvaa

 
05

Vasemmistoliiton motiiveista on spekuloitu: ”Olemme saaneet perustella”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Iranista Suomeen paennut ihmisoikeusaktivisti: ”En voi olla kokematta toivon pilkahdusta”

04.03.2026

Perussuomalaisten kädenjälki: Hoitajien työttömyys ja potilasturvallisuuden vaarantuminen

04.03.2026

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

04.03.2026

Arvio hallituksen ilmastopolitiikasta: ”Tarkoitukseensa nähden kelvoton”

04.03.2026

Globaali etelä on kaikkien huulilla, mutta mikä se oikeastaan on?

04.03.2026

JHL:n lakot peruuntuivat

03.03.2026

Ujuni Ahmedin essee: Oikeusvaltio mitataan siinä, miten hyvin se puolustaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia

03.03.2026

Li Andersson ymmärtää Khamenein kuolemaa juhlivia iranilaisia – pitää hyökkäystä silti laittomana

02.03.2026

Taidealan työttömyysturva on yhtä sekoilua: Ohjeistetaan yhtä, jälkeenpäin vaaditaan korvauksia takaisin

02.03.2026

Meneekö JHL huomenna lakkoon? Tänään neuvotellaan

02.03.2026

Kuubalaistoimittaja ja kuvaaja raportoivat, kuinka Yhdysvaltojen öljysaarto näkyy Havannan kaduilla ja keittiöissä

02.03.2026

Tervetuloa rankaisemattomuuden aikaan – mitä maailmanjärjestykselle on tapahtumassa?

02.03.2026

Sudet puristi pakkovoiton

01.03.2026

Kovasten toisessa jutussa Matti Laine pistää vielä kovemmaksi

01.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset