KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Erään kestävyysvajeindikaattorin kuolema

Edessä on pohdinta siitä, miten julkisen sektorin velkakestävyyttä tulisi jatkossa arvioida.

Jussi Ahokas
24.3.2019 14.30
Fediverse-instanssi:

Neljä vuotta sitten vaalikeskustelussa tärkeimmäksi politiikkamuuttujaksi nousi S2-kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön (VM) laskelman mukaan kyseinen indikaattori osoitti noin 10 miljardin euron sopeutustarvetta. Laskelman julkaisun jälkeen puolueet antoivat lupauksia tuon sopeutustason tavoittelusta, samoin teki vaalien jälkeen muodostettu Juha Sipilän hallitus.

Nyt samanlaista keskustelua ei ole luvassa, sillä S2-kestävyysvajeindikaattori on henkitoreissaan. Neljässä vuodessa taloudellinen todellisuus on muuttunut ja indikaattorin perusta on murentunut. Samalla julkinen keskustelu indikaattorista on ollut aiempaa avoimempaa ja se on paljastanut indikaattorin heikkoudet velkakestävyyden arvioinnissa.

Viimeksi keskustelun S2-kestävyysvajeesta aktivoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaisema artikkeli, jossa tarkasteltiin kahta kiinnostavaa seikkaa S2-kestävyysvajeen laskennassa. Ensiksikin artikkelissa tuotiin esiin, että laskelman oletus valtion velan korkotasosta on epärealistisen korkea. Toiseksi artikkelissa haastettiin näkemys, jonka mukaan valtion velan korko olisi pitkällä aikavälillä korkeampi kuin talouden kasvuaste.

ILMOITUS
ILMOITUS

 

Näistä kritiikeistä ensimmäinen on vähemmän tärkeä. Kuten VM vastauksessaan artikkeliin toi esiin, S2-kestävyysvaje ei ole herkkä korko-oletukselle, koska korko vaikuttaa eri kohdissa laskelmaa ristikkäisiin suuntiin. Vaikka korko-oletuksen alentaminen supistaa velanhoitomenoja, samalla supistuvat myös varallisuuden tuotot.

Itse asiassa on jopa niin, kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto on laskelmissaan havainnollistanut, että valtion velan korkotason nousu supistaa kestävyysvajetta, jos varallisuuden tuottoasteen oletetaan liikkuvan koron mukana ylöspäin. Näin ollen PT:n ehdottama realistisempi ja VM:n oletusta matalampi korko-oletus on julkiselle taloudelle haitallisempi.

S2-kestävyysvaje käyttäytyykin ihmisten intuition vastaisesti. Yleensähän ajatellaan matalan korkotason olevan julkiselle taloudelle siunaus. Tässä yhteydessä VM muistuttaakin, ettei S2-kestävyysvaje ole varsinaisesti julkisen sektorin velkakestävyyttä kuvaava indikaattori.

Paljon tärkeämpi on oletus, että valtion velan korkotaso olisi pysyvästi matalampi kuin talouden kasvuaste. Tällä oletuksella nimittäin ”kestävyysvajetta ei voida määritellä”, kuten arviointineuvosto tuoreessa muistiossaan toteaa. Jos tällainen tilanne oletetaan pysyväksi, julkisia alijäämiä ja velka-astetta voidaan käytännössä kasvattaa rajatta, mikä ei vastaa kestävyysvajeen ideaa.

 

Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että kasvuaste voi todella olla pysyvästi korkeampi kuin korko, suistuu S2-kestävyysvajeindikaattori epävarmuuteen. Enää siitä ei ole talouspolitiikan peruskiveksi, millaisena se on viime vuodet totuttu näkemään.

On selvää, että edessä on pohdinta siitä, miten julkisen sektorin velkakestävyyttä tulisi jatkossa arvioida. Tämä on tärkeää, koska esimerkiksi huoltosuhteen heikkeneminen ei ole hävinnyt minnekään. Saimme myös muistutuksen, ettei talouspolitiikassa kannata antaa liikaa valtaa yksittäiselle indikaattorille. Yhtenä päivänä se saattaa lakata olemasta.

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset