Helsingin Sanomien lauantaina paljastamat tiedot nepalilaisravintoloiden työehtojen epäkohdista saivat SAK:n kiirehtimään alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta seuraavalla hallituskaudella.
– Nyt julkisuuteen tulleet työntekijöiden hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, alipalkkausta ja veronkiertoa sisältävät esimerkit ravintolatoiminnassa ovat karu esimerkki yhteisten työehtojen kunnioittamisen ja valvonnan tärkeydestä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
SAK:n tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle ovat alipalkkauksen kriminalisointi, harmaan talouden vastaiset toimet, ammattiliittojen kanneoikeus työehtojen rikkomiseen liittyvissä asioissa, työsuojelun resurssien ja toimivallan kasvattaminen sekä tilaajavastuulain ja yritysvastuulain muutokset.
– Olemme toistaneet näiden toimenpiteiden tarpeellisuutta jo hyvin pitkään. On hämmästyttävää, että samaan aikaan, kun työehtoja poljetaan surutta, poliittinen keskustaoikeisto on esittänyt toistuvia heikennyksiä työntekijän asemaan. On selvää, että kahden viikon kuluttua eduskuntavaaleissa äänestetään myös työelämän suunnasta, Eloranta sanoo.
Vasemmistoliitto: alipalkkaus on petos
SAK:n vaalitentissä marraskuussaalipalkkauksen kriminalisointia kannattivat vasemmistoliiton Li Andersson, SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Pekka Haavisto. Keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo kiersivät vastaamasta kysymykseen.
Nyt myös kokoomus näyttää tulleen kriminalisoinnin kannalle. Sisäministeri Kai Mykkänen haastoi järjestöt ja ministeriöt etsimään suomalaisen tavan estää TES-palkkojen alittaminen niin, ettei hyväksikäyttöön puuttuminen edellyttäisi aina uhrin siviilioikeudellista haastetta pomoaan vastaan.
– Alipalkkauksen estäminen vaatinee sen saattamista yleisen syytteen alaiseksi. Joka tapauksessa on työsuojeluviranomaisille ja poliisille annettava nykyistä paremmat toimintamahdollisuudet asiaan puuttumiseksi, hän sanoi.
SAK:n vaalipaneelissa Li Andersson sanoi vasemmistoliiton esittäneen alipalkkauksen kriminalisointia esimerkiksi petoksen tunnusmerkistöä muuttamalla.
– Se voisi olla yksi konkreettinen keino. Sen lisäksi tarvitaan lisää resursseja työehtojen etukäteis- ja jälkikäteisvalvontaan TE-toimistoihin, aluehallintovirastoihin ja myös luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuksia parantamalla. Joukkokanneoikeus ay-liikkeelle on myös tärkeä reformi, joka palvelisi samaa asiaa.
Kansalaisaloite vireillä
SAK vaatii, että rikoslakiin lisätään alipalkkauksen kriminalisoiva lainsäännös: mikäli työnantaja maksaa yleissitovan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, menettely tulee katsoa virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Palkkarikosten valvontavastuu on säädettävä osaksi aluehallintoviranomaisten lakimääräisiä tehtäviä.
– Kuten nyt keskusteluun nousseet esimerkit osoittavat, yksittäisellä työntekijällä on usein olemattomat mahdollisuudet puuttua työehtojensa epäkohtiin. Tämän vuoksi ammattiliittojen kanneoikeus on saatava lakiin, Eloranta vaatii.
Alipalkkauksen kriminalisoinnista on parhaillaan vireillä myös kansalaisaloite. Se on lähtenyt nihkeästi käyntiin. Nimiä aloitteeseen on runsaassa kuukaudessa saatu noin 1 100.