Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon asettaman palkka-avoimuustyöryhmän työ päättyi tiistaina. Hallituksen eron takia kolmikantainen työryhmä ei tehnyt mitään johtopäätöksiä. Yksimielisyys olisi muutenkin ollut kaukana, sillä palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat asiasta täysin eri mieltä.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava kannattavat palkka-avoimuuden lisäämistä siten, että tasa-arvo, syrjimättömyys ja tietosuoja sovitetaan yhteen. Työnantajajärjestöt ja Suomen Yrittäjät vastustavat syrjintäepäilytilanteeseen liittyvää palkkatietojen antamisen laajentamista. Niiden mukaan palkkasyrjintä on ehdottomasti kielletty ja tasa-arvolaissa on tehokkaat keinot siihen puuttumiseen.
Kantaja heikoilla ilman verrokkia
Työryhmässä kuullut asiantuntijat olivat kiistassa palkansaajajärjestöjen puolella.
Professori emerita Kevät Nousiainen korosti, että palkkasyrjintätilanteessa on kysymys yksittäisen työntekijän tarpeesta saada oikeussuojaa, mikä ei voi toteutua ilman verrokin tai verrokkien palkkatietoja. Palkkakartoitus, jossa kartoitetaan, onko työpaikalla sukupuolesta johtuvia palkkaeroja, on voimakkaasti yhteydessä palkkasyrjinnän kieltoon. Nousiainen totesi, että läpinäkymätön palkkausjärjestelmä muodostaa syrjintäolettaman
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta katsoi, että sukupuolten välisiä palkkaeroja tulee poistaa muun muassa lisäämällä työntekijöiden ja työpaikan luottamushenkilöiden oikeutta saada palkkatietoja.
Työtuomioistuinneuvos Outi Anttila korosti työryhmässä, että kantajan on palkkasyrjintää koskevassa asiassa pystyttävä osoittamaan, että häntä on palkkauksessa kohdeltu eri tavalla kuin samaa tai samanarvoista työtä tekevää työntekijää. Kantajan on siis kyettävä arvioimaan asiaa jo ennen kanteen nostamista. Yhdessä kuluriskin kanssa jo tämä seikka estää Anttilan mukaan melko tehokkaasti kanteiden nostamisen.
Ja jotta kantaja voisi osoittaa, että häntä on kohdeltu huonommin kuin verrokkia, hänellä on oltava tieto verrokin palkasta. Ilman tätä tietoa kanteen nostaminen ei ole mahdollista.
SAK: asia hallitusohjelmaan
SAK toivoo seuraavan hallituksen vievän palkka-avoimuutta eteenpäin ja kirjaavan sen tavoittelemisen hallitusohjelmaan. SAK:n tavoitteena työryhmässä oli, että työpaikoilla kaikkien palkkatiedot kaikkine palkanosineen olisi annettava työntekijöille tiedoksi.
Myös tammikuussa julkaistussa SAK:n luottamushenkilöpaneelissa 67 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että tasa-arvoisen palkkauksen takaamiseksi kaikkien työntekijöiden palkkojen tulisi olla julkisia työpaikalla.
– On mahdotonta tietää, maksetaanko naisille samaa palkkaa kuin miehille, elleivät kaikkien palkat kaikkine palkanosineen ole kaikkien työntekijöiden tiedossa. Palkka-avoimuus auttaa näkemään myös muuta syrjintää, kuten esimerkiksi sen, maksetaanko ulkomaalaisille työntekijöille samaa palkkaa kuin suomalaisille, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto perustelee.
– Palkoista ei ole ollut tapana keskustella avoimesti. Kuitenkin kaikki ovat sitä mieltä, että kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti eikä ketään saa syrjiä. Palkka-avoimuus on hyvä tapa päästä tähän tavoitteeseen.
Muutoksia myös tasa-arvolakiin
Tasa-arvolakia on muutettava SAK:n mielestä niin, että palkka-avoimuus ja todelliset mahdollisuudet havaita perusteettomia palkkaeroja työpaikoilla parantuvat.
– Nykyinen tasa-arvolaki ei anna riittäviä eväitä palkkasyrjinnän havaitsemiseen työpaikalla. Seuraavan hallituksen on tartuttava riuskasti työhön, jotta työnsä päättäneen palkka-avoimuustyöryhmän työ ei jäisi kesken, SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Anne Mironen huomauttaa.
– Vain lisäämällä tietoisuutta palkoista ja siitä, millä perusteella palkat määräytyvät, on mahdollista saada kitkettyä palkkasyrjintää työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan avoimuus myös parantaa palkkatietämystä, mikä lisää palkkatyytyväisyyttä.
SAK:n mukaan palkka-avoimuuden lisääminen on vain yksi tehokkaista keinoista, joiden avulla on mahdollista lisätä palkkaan liittyvää tasa-arvoa.
– Tarvitsemme myös muita keinoja, sillä naisten ja miesten syrjimätön sekä tasa-arvoinen palkkaus on työelämän tasa-arvokysymyksistä tärkeimpiä. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut toistaiseksi hitaasti useista eri hallituskausien aikaisista samapalkkaohjelmista huolimatta, Mironen muistuttaa.
uutiskirje 