Ihmiset kierrättävät Suomessa jätteitä aktiivisemmin kotona kuin työpaikalla. Lasia, metallia ja muovia heitetään työpaikalla helpommin sekajätteeseen, käy ilmi Vantaan Energian teettämästä kyselystä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi yli tuhat 18–65-vuotiasta, jotka käyvät säännöllisesti työssä kodin ulkopuolella.
Ketkä lajittelevat jätteitä myös työpaikalla, viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa Vantaan Energiasta?
– Naiset ja yli 55-vuotiaat lajittelevat työpaikalla syntyneitä jätteitä muita työssä käyviä useammin. Asenteet ja tavat poikkeavat hyvin vähän asuinpaikan mukaan.
– Vähiten jätteiden lajitteluun osallistuivat 18–24-vuotiaat.
Kotona tuo ikäpolvi yleensä muistuttaa jätteiden lajittelusta. Miksei lajittelu kiinnosta heitä työpaikoilla?
– Vastausten perusteella monet heistä katsoivat, ettei lajittelu kuulu työtehtävään. Yli puolet nuorista vastasi, ettei lajittelu kiinnosta tai ei ”kuulu minulle”.
– Myös HSY:n tutkimuksessa kaikkein aktiivisimpia lajittelijoita ovat varttuneemmat naiset.
Onko työpaikoilla tarvittavat lajittelupisteet?
– Kaikilla työpaikoilla ei ole samaan tapaan lajittelupisteitä kuin kotona. Varsinkin jos lajittelupisteet ovat vasta pihalla, kynnys lajitteluun nousee vielä korkeammaksi.
Mitä pitäisi tehdä, jotta työpaikoillakin saataisiin jätteet lajiteltua?
– Asenteet pitää saada muuttumaan. Ihmisten tulisi ymmärtää, että jätteestä yli puolet syntyy työpaikoilla. Yritysten pitää tehdä jätteiden käsittely mahdollisimman helpoksi. Pitää sopia käytännöistä ja jäteastioita tulee olla riittävästi siten, ettei niiden tyhjentämiseen ole pitkä matka. Koko ketjun pitää pysyä ehyenä. Kullekin jätteelle on oltava omat astiansa sekä työpaikalla että jätekatoksessa.
Puhutte hiilikädenjäljestä. Mikä se on?
– Siinä missä hiilijalanjälki kuvaa negatiivista ilmastovaikutusta, hiilikädenjälki kuvaa positiivista muutosta. Hiilikädenjälki syntyy, kun auttaa osaltaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Hyvät teot tehdään käsin, lajittelemalla.
– Peruslajittelija kierrättää pullot, pahvit, tekstiilit ja vaarallisen jätteen. Olemme tutkineet VTT:n kanssa, että ahkera lajittelija vähentää vuoden mittaan kasvihuonepäästöjä yhden Helsinki–Pariisi–Helsinki -lentomatkan verran. Hän lajittelee myös biojätteen ja metallin, joiden hiilijalanjälki on suuri.
Miksi Vantaan Energia on huolissaan jätteiden lajittelusta? Yhtiöhän käyttää jätteitä energialähteenä?
– Haluamme polttoon vain jätettä, jota ei voi hyödyntää muussa kuin energiantuotannossa. Esimerkiksi metalli ja lasi eivät pala, ja palamattomasta jätteestä saattaa aiheutua haasteita tuotantoprosessiimme. Kaikesta poltosta syntyy kuonaa, jonka määrää haluamme vähentää.
uutiskirje 