KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Rikkaat maat jyräävät köyhien maiden kansalaisjärjestöt

Maailmanlaajuisesta kansalaisjärjestöjen suorasta rahoituksesta riittää vain 2,1 prosenttia eteläisille järjestöille. Loput menevät kansainvälisille järjestöille, joille etelän kansalaisjärjestöt ovat alihankkijoita vailla omaa agendaa ja paikallista uskottavuutta.

Maailmanlaajuisesta kansalaisjärjestöjen suorasta rahoituksesta riittää vain 2,1 prosenttia eteläisille järjestöille. Loput menevät kansainvälisille järjestöille, joille etelän kansalaisjärjestöt ovat alihankkijoita vailla omaa agendaa ja paikallista uskottavuutta. Kuva: IPS/Priyanka Borpujari

Pohjoisen järjestöt ovat haluttomia korjaamaan epäkohdan.

Nairobi – IPS/Paul Okumu
26.7.2019 11.00

Kansalaisjärjestöt kautta maailman taistelevat rikkaiden ja köyhien epätasa-arvoa vastaan, mutta sama epätasa-arvo vallitsee pohjoisten teollisuusmaiden kansalaisjärjestöjen ja eteläisten kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen kesken.

Muun muassa YK:n tarjoamien lukujen ja OECD:n valossa epäsuhta rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä on räikeä. Maailmanlaajuisesta kansalaisjärjestöjen rahoituksesta vain 2,1 prosenttia menee suoraan etelän järjestöille ja loput kansainvälisille toimijoille, jotka sitten jakavat sitä etelän alihankkijoille mielensä mukaan.

Vuonna 2014 Syyrian paikalliset järjestöt vastasivat 75 prosentista humanitaarisesta avusta Syyrian sodan uhreille, mutta saivat vain 0,3 prosenttia suorasta rahoituksesta tähän tarkoitukseen. Syyrialaiset joutuvat kamppailemaan jo saadakseen katettua peruskustannukset, joita sopimukset kansainvälisten järjestöjen kanssa vaativat.

ILMOITUS
ILMOITUS
Palkkaerot pohjoisen ja etelän järjestöjen kesken ovat huikeita.

Rahoituksen vähäisyys näkyy muun muassa siinä, että Syyriassa työssään kuolleista kansalaisjärjestöaktiiveista 90 prosenttia on paikallisia. Heillä ei ole varaa samanlaisiin turvajärjestelyihin kuin kansainvälisillä järjestöillä. Lisäksi paikalliset ihmiset toimivat siellä missä tapahtuu – kansainvälinen porukka pysyttelee enimmäkseen turva-alueilla. Sama ilmiö on havaittavissa muillakin kriisialueilla.

Huikeat palkkaerot

Lähes kaikki etelän kansalaisjärjestöt (99,1 prosenttia) toimivat alihankintaperiaatteella, joten niillä ei käytännössä ole omaa agendaa ja ne joutuvat mukautumaan kansainvälisten järjestöjen eli pohjoisten valtioiden ja yksittäisten hyväntekijöiden vaihteleviin mielihaluihin. Tämä nakertaa niiden itsenäisyyttä ja paikallista uskottavuutta.

Myös palkkaerot pohjoisen ja etelän järjestöjen kesken ovat huikeita. Eteläisen kansalaisjärjestön pääjohtajan vuosipalkka on keskimäärin 19 000 euroa, pohjoisessa vastaavassa asemassa olevan johtajan palkka on yli kymmenkertainen. Sama kaava toistuu työntekijätasolla.

Palkkaero johtaa muun muassa siihen, etteivät paikalliset järjestöt pysty rakentamaan organisaatioitaan itsenäisiksi toimijoiksi. Kunnianhimoisimmat ja kenties lahjakkaimmatkin kyllä aloittavat paikallisessa järjestössä, mutta siirtyvät tilaisuuden tullen kansainvälisen organisaation palkkalistoille. Aivovuoto on valtava hidaste kehitykselle.

Pohjoiset selitykset

Epäkohtaan kiinnitettiin huomiota jo parikymmentä vuotta sitten, mutta mikään ei ole muuttunut. Pohjoisten kansalaisjärjestöjen vastaukset vaatimuksiin tilanteen korjaamiseksi voi kiteyttää lauseisiin ”tunnustamme ongelman, mutta asia on monimutkaisempi kuin luulette”.

Täsmällisempiäkin selityksiä toki on. Pohjoisessa uskotaan, että harva etelän järjestö kykenee edes täyttämään anomuskaavakkeet oikein, saati käyttämään rahan tehokkaasti. Pohjoisen järjestöillä ei ole hallinnollista kapasiteettia jakaa pienempiä rahasummia. Tiukat terrorismin ja rahanpesun vastaiset säännöt tekevät suorasta rahan antamisesta vaikeaa. Kotimaasta tulee poliittista painetta rahoittaa oman maan järjestöjä.

Projektisidonnaisuus kahlitsee

Kansainvälisen keskustelun näyttämöt ovat nekin pohjoisen hallinnassa. Useimpien etelän järjestöjen rahoitus on sidottu projekteihin. Niiden on lähes mahdotonta saada ylimääräistä rahaa kansainvälisiin kokouksiin osallistumiseen.

Niinpä perin harvalla etelän järjestöllä on varaa hankkiutua YK:n, Maailman kauppajärjestön tai Maailmanpankin kokouksiin. Esimerkiksi Maailman talousfoorumiin osallistumiseen olisi tarvittu matka- ja majoituskustannuksiin 3 500 euroa. Noin kymmenesosalla etelän kansalaisjärjestöistä olisi ollut varaa siihen.

Globaalia kestävää kehitystä hahmottelevan Agenda 2030:n suunnitteluun osallistui yli 3 000 kansalaisjärjestöä, joista alle 100 oli etelästä.

Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
04

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 
05

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään