Vastajulkaistussa Ollako vai eikö olla? -julkaisussa selvitetään viiden kieliryhmän suhdetta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkittavina olivat pääkaupunkiseudun venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten ryhmät.
Kokevatko ulkomaalaistaustaiset olevansa suomalaisia, Helsingin kaupungin erikoistutkija ja e2 Tutkimuksen tutkija Pasi Saukkonen?
– Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %). Lähes joka toinen somalinkielinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.
– Itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä arabiankielisten keskuudessa, vaikka he ovat asuneet Suomessa verrattain vähän aikaa, noin viisi vuotta. Heistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi. Lisäksi 90 prosenttia arabiankielisistä haluaa jäädä Suomeen loppuelämäkseen.
– Venäjänkielisten ryhmä on suurin ja kirjavin, siksi heistä ei voi sanoa mitään yleistävää. Ryhmässä on muun muassa inkerinsuomalaisia paluumuuttajia sekä kantasuomalaisen kanssa avioituneita.
Mikä tuloksissa hämmästytti?
– Suuri osa Suomen vironkielisistä on aika löyhästi kiinni suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Huomattava osa heistä oli sitä mieltä, että täysin tai melko varmasti muuttaa täältä pois. Suomi on virolaisille ennen muuta paikka käydä töissä.
– Somalinkielisistä suuri osa on asunut Suomessa pitkään ja syntynytkin täällä. Silti todella suurella osalla heistä ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää tai tuttavaa.
Ketkä kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa?
– Kolme neljästä kaikista kieliryhmistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.
Ketkä jäävät mielestään syrjään?
– Nykyaikaisissa yhteiskunnissa voi olla yhtaikaa kiinni ja syrjässä. Tutkimuksessa ei juuri noussut esille moninkertaisesti syrjäytyneitä.
– Suomessa ajatellaan kotouttamisesta, että kun on töissä, kaikki muu tulee itsestään siinä sivussa. Tutkimustulokset näyttävät, että on työssäkäyviä, jotka eivät osaa suomea ollenkaan tai joilla ei ole kantaväestöön kuuluvia ystäviä. He saattavat jäädä syrjään. Toisaalta työtön voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa ja osallistua siihen.
– Meidän ei tule ajatella syrjässä oloa tai mukana oloa liian yksinkertaisesti.
Mitä johtopäätöksiä pitäisi tehdä?
– Valtiolla ja kunnissa pitäisi ajatella, voidaanko käsitystä suomalaisuudesta avata, että se olisi helpompi tavoittaa. Suomalaiseen kulttuuriin ei ehkä ole kovin helppo päästä sisälle.
– Meillä on loppujen lopuksi aika vähän ulkomaalaistaustaisia, mutta esimerkiksi somalinkielisistä 45 prosentilla ei ole kantasuomalaista tuttavaa tai ystävää. Tämä on kotoutumisen kannalta huono asia.
– Tämäkin tutkimus vahvistaa, että meillä on työsyrjintää. Toimijoiden pitää ottaa tosissaan, että työmarkkinat eivät kohtele kaikkia yhdenvertaisesti.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Suomen Kulttuurirahasto, E2 Tutkimus, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.
uutiskirje 
