KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Telakan lavalla nähdään Marxin kosto sekä rakkausnäytelmä ihmisarvosta

Homo Secunduksessa kysymyksiä ja ihmettelyä riittää, mutta vastaukset ovat hieman vähissä. Onko kenelläkään hyvä olla?  Kuvassa: Miko Kivinen, Salla Korja-Paloniemi, Tanjalotta Räikkä, Riikka Puumalainen ja Marja Myllylä.

Homo Secunduksessa kysymyksiä ja ihmettelyä riittää, mutta vastaukset ovat hieman vähissä. Onko kenelläkään hyvä olla? Kuvassa: Miko Kivinen, Salla Korja-Paloniemi, Tanjalotta Räikkä, Riikka Puumalainen ja Marja Myllylä. Kuva: Teemu Mäki

Teatteri Telakan uutuus Homo Secundus – Sekundaihminen on rakkausnäytelmä ihmisarvosta.

Siskotuulikki Toijonen
1.10.2019 13.10

Homo Secunduksen esitykset:

Teatteri Telakalla Tampereella 15.10.2019 saakka.

Espoon kaupunginteatterissa: 23. -25.10.2019.

Kuopion kaupunginteatterissa: 12.11.-11.12.2019.

Koko Teatterissa Helsingissä 29.4.-6.5.2020.

Kyse on tekijöiden mukaan myös Marxin kostosta, sillä kun ilmastonmuutos ja kuudes joukkosukupuutto, palkkatyön loppuminen ja rikkaimman prosentin taloudellinen diktatuuri jyrää meidät, niin vain Marx voi meidät pelastaa.

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan voi käydä huomispäivän tie, lauloi Georg Ots 50 vuotta sitten. Samaa kysellään myös Teatteri Telakalla perjantaina ensiesityksensä saaneessa Miko Kivisen (s.1968) ja Teemu Mäen (s.1967) käsikirjoittamassa ja Mäen ohjaamassa näytelmässä.

Antiikin tragedioissa henkilön yksilöllisyys ei ilmennyt persoonallisten yksityiskohtien kautta, vaan henkilön eleissä hänen törmätessään rajoituksiin, joita ihmisten ja jumalten maailmat asettivat.

Nykyihminen ei enää törmää jumalten asettamiin rajoituksiin, vaan luokkajaon muodostamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin muureihin. Ne ottavat mittaa hänen todellisesta luonteestaan ja kyvyistään selviytyä niiden asettamien haasteiden edessä.

Ympäristötuhojen ja palkkatyön loppumisen teemat sopisivat hyvin myös perinteisen tragedian genren sisään, vietteleväthän ne kaikki yksilön elämän harhapoluille ilman hänen omaa pohjimmaista tahtoaan.

Mutta pikemminkin lähes kolmetuntinen Homo Secundus kääntyy absurdiksi teatteriksi. Absurdissa näytelmässä ei ole löydettävissä tilaa, lineaarisesti etenevää aikaa tai totutun kaltaista rakennetta. Kaikki mikä tapahtuu, on tapahtunut aiemminkin. Esimerkiksi Samuel Beckettin (1906–89) näytelmissä ollaan usein uhkaavassa tuhoutuneessa maailmassa, jonne vailla paikkaa ja aikaa eristetyt henkilöt kyselevät kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

Myös Homo Secunduksessa kysymyksiä ja ihmettelyä riittää, mutta vastaukset ovat hieman vähissä. Onko kenelläkään hyvä olla? Minne hukkui elämän toivelista? Perustuuko kaikki pelkkään valheeseen? Ilman sinua talvisota sodittiin, ilman sinua Suomi rakennettiin. Kukaan ei välitä sinusta muuten kuin taloudellisesti hyödynnettävänä oliona.

Rakkautta ja anarkiaa

Jo näytelmän nimi on sanaleikki, joka viittaa ihmisen jälkeen tulevaan parempaan versioon ihmisestä, tai vaihtoehtoisesti sekundaihmiseen eli jonkinlaiseen toisen luokan kansalaiseen.

Pääosissa on hopeiseen trikooasuun pukeutunut yhteiskunnallinen supersankari Kuolio (Miko Kivinen), joka on myös liikunnallinen filosofi. Ja tosiaankin sietämättömän seksikäs Kivinen osaa liikkua ja taipua kuin turkkalaisessa fyysisessä teatterissa ikään. Kuolio toimii myös trubaduurina ja kertojana ja muuttuu ajoittain syrjäytyneeksi lähiönuorukaiseksi, Nikoksi.

Tanjalotta Räikkä menestyneenä muotosuunnittelija Piia Rotkona on Nikon yhteiskunnallinen luokkavastakohta. Heidän tiensä kohtaavat yllättäen erikoislaatuisissa merkeissä. Piia on niin rikas, ettei hänellä ole aina varaa moraaliin. Onko Piia Nikon pelastaja vai Nemesis? Piian heikko kohta löytyy hänen edesmenneestä koirastaan Rudolfista, jonka kuolemasta Pian on vaikea päästä yli. Pian voimistelu opettaja-aviomiehen (Salla Korja-Paloniemi) ainainen voimistelu lienee näpäytys suomalaisen fitness- ja liikunnanopettajavouhotuksen suuntaan, ikuisen liikuntaohjastuksen kritiikkiä.

Tehokasta tölvimistä

Keskeisessä osassa on myös työttömien työpaja ja sitä kautta esitetty uusliberalistinen työllistämiskurssifilosofian työkuntoisuuden palautuskritiikki.

Siinä elämässä menestymisen malli ei enää liity pitkäjänteiseen työntekoon vaan menestyminen on pelkkä unelman malli. Jokaisen olisi opeteltava luomaan houkuttelevia tavaroiden muotoja, luomaan mielihyvän hyödykkeiden harhakuvia, jotka kävisivät toisille kaupaksi.

Ainostaan raha ja pakko motivoivat. Työttömyyskorvaus on muuttunut työttömyysetuudeksi, koska työttömyys ei ole yhteiskunnan aiheuttama sairaus vaan yksilön oman saamattomuuden seuraus, toteaa työvoimakouluttaja (Marja Myllylä) maastohousuissaan ja armeijan t-paidassa. Homo Secundus on samalla Myllylän 50-vuotistaiteilijajuhlanäytelmä.

Makeimmat naurut yleisöltä kirvoittavat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, persujen meppi Teuvo Hakkarainen ja kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman, jotka kertoilevat videotaltiointien kautta näkemyksiään maailmanmenosta. Hakkarainen toteaa Brysselissä TV1:n haastattelussa (7.8.19), että ilmastopuhe on hölynpölyä, koska Taivaan isä säätää meille ilmat:

– Tiedemaailma on sellainen, että se elää oma elämäänsä ja maapallolla me ihmiset elämme omaa elämäämme, Hakkarainen kuittaa tieteelliset tulokset ilmastonmuutoksesta.

Jussi Halla-aho puolestaan toteaa, että se ei aiheuta lisäkustannuksia, jos pakolaiskeskuksien oviin asennetaan kunnon lukot. Rydman pitää enemmän hyväntekeväisyydestä kuin kaikkien yhteiseen hyvään pyrkivästä sosialismista. Emme voi kuitenkaan loputtomasti laskea toisten säälin ja myötätunnon varaan.

Marxin kosto

Homo Secunduksen loppusanoma on, että kaikki ihmiskunnan saavutukset ovat yhteisiä. Yksin ei kukaan osaisi tehdä edes lusikkaa. Mutta mikä on se Marxin kosto, jota näytelmän esitteessä luvataan, se jää hieman epäselväksi.

Tuskin Marx tarkoitti, että kapitalismi nujerretaan, jos jokainen tarjoaa toiselle kokovartaloterapiaa rakkaustyöpajassa. Toisaalta näytelmän alussa Kuolio toteaa, että tämä on lastennäytelmä, koska kukaan meistä ei ole kasvanut oikeasti aikuiseksi. 1700-luvun valistuksen lähtökohtahan oli, että ihminen aikuistuu henkisestä alaikäisyydestään, kun hän oikean tiedon avulla karistaa mielestään kaikenmaailman jumalat, ennakkoluulot ja muut harhanäkynsä.

Ihmisolion tarkoitusperien perään kysellään myös Kansallisteatterin Sapiens-esityksessä. Homo Secunduksessa lauletaan lopussa punaiset ”Kaikki on yhteistä” -t-paidat päällä: ”Joka tuntee paljon voi oppia rakastamaan, vaikka hänen rationaalinen järkensä ei sitä vaatisikaan.”

Helsingin yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist antoi HS:n haastattelussa (19.9.19) yhden vinkin ihmisen aiheuttaman sekasotkun selvittämiseksi:

”Olemme ihmisen aivojen ymmärtämisessä auttamattomasti vielä alussa. Se on vähän kuin ulkoavaruus. On niin paljon, mitä emme vielä tiedä.”

Eikä sitä tiedä nuo mainiot velikullat Teemu Mäki ja Miko Kivinenkään, mutta ainakin selvittävät sitä omaperäisellä, hurtilla tavallaan aivan liian pitkässä, mutta syväluotaavassa, hauskassa esityksessä.

Miko Kivinen & Teemu Mäki: Homo Secundus – Sekundaihminen.
Ohjaus: Teemu Mäki, koreografia; Riikka Puumalainen, lavastus; Mirkka Nyrhinen, Nadja Räikkä, Perttu Sinervo, Teemu Mäki, puvut; Mirkka Nyrhinen, valot; Nadja Räikkä, ääni; Antti Puumalainen, musiikki; Kuolio, Antti Puumalainen, Dmitri Sostakovits (Tatjana Nikolajeva), videot; Teemu Mäki, YLE Uutiset.
Tuotanto: Tanssiteatteri Minimi, Teatteri Telakka, Tanssiteatteri Tsuumi.
Ensiesitys oli Teatteri Telakalla 27.9.2019.

Homo Secunduksen esitykset:

Teatteri Telakalla Tampereella 15.10.2019 saakka.

Espoon kaupunginteatterissa: 23. -25.10.2019.

Kuopion kaupunginteatterissa: 12.11.-11.12.2019.

Koko Teatterissa Helsingissä 29.4.-6.5.2020.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään