KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Näyttely romaninaisten elämästä: Kadulta kerjäämästä uuteen elämään

Maria Caldararu tuli Suomeen kerjäämään. Nyt hän elättää itsensä siivoamalla.

Maria Caldararu tuli Suomeen kerjäämään. Nyt hän elättää itsensä siivoamalla. Kuva: Katriina Haikala

Maria Caldararu on yksi seitsemästä romaninaisesta, jotka kertovat elämästään naisten taistelusta kertovassa näyttelyssä.

Kai Hirvasnoro
12.10.2019 12.05

Kuusi vuotta sitten Romanian Transilvaniasta Sibiun kylästä kotoisin oleva Maria Caldararu tuli Suomeen paremman elämän toivossa.

– Kotiseudulla ei ollut mitään työtä eikä toimeentuloa. Kuulin, että muut olivat lähteneet ulkomaille ja lähdin itsekin. Yksi tuttuni tuli ensin Suomeen, ja kuulin häneltä, että tämä voi olla hyvä paikka, hän kertoo.

Ensimmäiset vuodet hän kerjäsi Helsingissä ja radanvarren kaupungeissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Työskentely projektissa on vahvistanut näkemystäni siitä, mikä merkitys toivolla on elämää kannattelevana voimana.

– Vaikeaa, hän sanoo siitä ajasta.

– Osa ihmisistä suhtautuu kerjääviin vihamielisesti. Mutta on hyviäkin kokemuksia. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut heiltä apua. Kerjääminen ei ole mukavaa, mutta se oli pakko.

Kerjäämillään rahoilla Caldararu tuki Romaniassa asuvaa tyttärensä perhettä. Hän on 1,4 vuotiaan lapsen isoäiti. Perheen ainoa toimeentulo on lapsilisä, joka on kymmenen euroa kuukaudessa. Töitä ei ole.

Maria Caldararun elämä muuttui, kun hän sai töitä Diakonissalaitoksen Työtä ja toivoa -osuuskunnan avulla. Diakonissalaitos on puolentoista vuoden ajan kehittänyt keinoja, joilla Itä-Euroopan romanit voivat kerjäämisen sijasta tehdä työtä ja saada siitä palkkaa. Hankkeen avulla lähes 30 romania on päässyt kiinni työelämään.

– Suurin osa tekee keikkatyötä siivoojana Keikkapooli-palvelun kautta, mutta muutama heistä on löytänyt työpaikan myös vapailta markkinoilta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Maria Dorofte.

Järvenpään Saunakalliossa asuva Maria Caldararu pääsi vuosi sitten hankkeen avulla kadulta kerjäämästä ja tekee nyt töitä kotisiivoojana. Kuukausiansiot vaihtelevat työtilanteen mukaan 600:sta 1 500 euroon.

– Sinut nähdään eri tavalla yhteiskunnassa, kun teet työtä ja toimeentulo on parempi. Nyt tiedän, että voin auttaa perhettäni säännöllisesti, Caldararu kertoo uudesta elämästään.

Hän aikoo jäädä Suomeen, koska Romaniassa siivoojaksi pääsy on lähes mahdotonta. Maria Caldararu on käynyt neljä luokkaa koulua, mutta Romaniassa tutkintoon vaaditaan koko yhdeksänvuotisen peruskoulun suorittaminen.

Ääni liikkuvalle väelle

Caldararu on yksi seitsemästä romaninaisesta taiteilija Katriina Haikalan ja tuottaja Anna Miettisen Lupta Femeilor -projektissa. Naisten taistelusta kertova näyttely on esillä Kulttuurikeskus Caisassa lokakuun ajan. Siinä äänen saavat Romaniasta Suomeen tulleet naiset, jotka usein nähdään täällä pelkästään kerjääjinä, uhreina tai rikollisina.

Aloite projektiin tuli naisilta itseltään. Tuottaja Anna Miettisen mukaan he halusivat tulla nähdyksi uudenlaisessa valossa, henkilöinä, joilla kaikilla on oma tarinansa.

Taideprojektiin osallistuvat naiset innostuivat dokumentoimaan arkeaan, kun heille opetettiin digikameran käyttöä.

Taideprojektiin osallistuvat naiset innostuivat dokumentoimaan arkeaan, kun heille opetettiin digikameran käyttöä. Kuva: uupi Tirronen

Liikkeelle lähdettiin työpajoista. Lopputulos on videoteos, seitsemän Katriina Haikalan ottamaa vahvaa muotokuvaa naisista sekä satoja valokuvia, joita naiset ottivat omasta arjestaan digitaalisilla kameroilla viikon ajan.

Arkensa lisäksi naiset kertovat tulevaisuudenhaaveistaan ja siitä, miltä heidän arkensa näyttäisi, jos kaikki asiat olisivat kuten he toivovat.

Syrjintä ei ole lannistanut

Taideprojektiin osallistunut Rodica Isabela Avram kysyy, miksi maailmassa on niin paljon vihaa.

– Miksi ihmiset vihaavat ja mitä he vihaavat? Olemme kaikki samanlaisia: minulla on sydän ja kaikilla meillä on sydän. Minulla on sielu ja kaikilla meillä on sielu.

Katriina Haikala sanoo naisten tarinoiden avaavan ikkunan heidän elämäänsä, ja mahdollistavan ymmärtämisen sekä myötäelämisen ennakkoluuloisen hämmennyksen ja pelon sijaan.

– Ryhmämme naisilla on selkeät suunnitelmat tulevaisuuden varalle, ja he ovat valmiita sekä taistelemaan, että kärsimään saavuttaakseen nuo tavoitteet. Syrjivistä, ankarista elinolosuhteista huolimatta naiset eivät ole lannistuneet, vaan halu rakentaa parempaa huomista lapsille ja perheelle on valtava. Toisenlainen tulevaisuus rakentuu jokapäiväisten ponnistelujen avulla. Työskentely projektissa on vahvistanut näkemystäni siitä, mikä merkitys toivolla on elämää kannattelevana voimana.

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Diakonissalaitoksen, Suomen Kulttuurirahaston, AVEKin ja Helsingin kaupungin kanssa.

Lupta Femeilor -näyttely 31.10. saakka Caisan galleria, kulttuurikeskus Caisa (Kaikukatu 4 B), Helsinki. Arkisin klo 9–19 ja lauantaisin klo 10–19. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään