KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Mieliala-näyttely kertoo taideteoksin ja valokuvin sota-ajan ilmapiiristä pääkaupungissa

Hakasalmen huvilassa teemana on Helsingin evakuointien vaikutus mielialoihin. Ihmisten lisäksi maakuntiin siirrettiin julkisia veistoksia ja kulttuuriperinnön merkkiteoksia.

Hakasalmen huvilassa teemana on Helsingin evakuointien vaikutus mielialoihin. Ihmisten lisäksi maakuntiin siirrettiin julkisia veistoksia ja kulttuuriperinnön merkkiteoksia. Kuva: Helsingin kaupungimuseo/Maija Astikainen

Merja Miikkulainen
3.11.2019 12.11

Helsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteisnäyttely avaa kiintoisan ja uudenlaisen näkökulman Suomen sotavuosiin. Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely kertoo, miten salainen mielialatiedustelu vakoili ja raportoi väestön asenteita ja tekemisiä sotien ajan ja jopa ennen talvisodan syttymistä.

Syyskuun lopulla 1944 valvontakomissio oli saapumassa Suomeen. Hiukan ennen sitä kerätty materiaali, mieliala-arkisto päätettiin polttaa. Osa siitä kuitenkin säilytettiin ja haudattiin maahan Mäntyharjussa. Pelastunut osa konservoitiin 50 vuotta myöhemmin Kansallisarkistossa, ja tälle edelleen suljetulle arkistokokonaisuudelle perustuu tämä yhteisnäyttely.

Talvisodan ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939 kello 9.

Talvisodan ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939 kello 9. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Näyttelyyn liittyy myös Mieliala-kirja, joka syventää oivallisesti aihetta. Siinä näyttelyn kuraattori, tietokirjailija Anna Kortelainen toteaa, kuinka mieliala on nykyään jokaisen oma ongelma, mutta kuinka se sota-aikana oli ennen kaikkea yhteisöllinen asia, sekä hyvässä että pahassa. Ajateltiin, että yleinen mieliala saattoi tukea tai heikentää sotaponnisteluja.

Kaikkiaan sotavuosina toimi kolme eri oikeistolaista järjestöä, jotka organisoivat, rekrytoivat ja ujuttivat väkeä sisään eri järjestöihin, tehtaisiin, taloyhteisöihin ja kaupunginosiin. Seinillä oli korvat julkisissa saunoissa, kaupoissa, ruokaloissa – kaikkialla. Mukana oli tuhansia tavallisia suomalaisia. Toiminta oli salaista, mutta valtiollisen johdon hyväksymää ja usein myös rahoittamaa.

Mielialatiedustelu ei keskeytynyt välirauhankaan aikana, vaan tuolloin erityiskohteena oli ”kommunistikiihkoilijoiden” etsintä ja paljastaminen sekä vaikuttaminen toisinajattelijoihin muun muassa tehtaissa ja rakennuksilla.

”Varsinkin työväestön piirissä ovat mielialat osittain sekaisin”, kirjoitti värvätty asiamies raporttiinsa päivää ennen jatkosodan alkamista 24. 6. 1941.

Sota ei lopettanut taiteen tekemistä, mutta toi siihen uusia sävyjä. HAMissa esillä on tunnettujen taiteilijoiden lisäksi uusia tuttavuuksia ja teoksia, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet näyttelyssä. Teokset esittelevät pääkaupungin visuaalista maailmaa, sen valoja ja varjoja. Henkilökuvissa näkyy suru, pelko ja väsymys.

Helene Schjerfbeckin maalaus Kahvilassa on vuodelta 1940.

Helene Schjerfbeckin maalaus Kahvilassa on vuodelta 1940. Kuva: HAM/Hanna Kukorelli

HAMissa voi tutustua myös unohduksiin jääneisiin kulttuuritapahtumiin, joista hämmästyttävimpiä ovat Messuhallissa vuosina 1940–42 järjestetyt kolme sotasaalisnäyttelyä. Ne olivat huikean suosittuja, kävijöitä oli noin 300 000.

Hakasalmen huvilassa teemana on evakuoinnit, Helsingin pommitukset ja vierailut sotasairaaloissa. Esillä on noin 180 valokuvaa ja 25 taideteosta. Kummassakin museossa on nähtävillä myös dokumentoitua elävää kuvaa Helsingistä.

Mieliala ‒ Helsinki 1939‒1945. HAM Helsingin taidemuseo 1.3.20 saakka, Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila 30.8.20 saakka.Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari ja Tuomas Tepora: Mieliala. Helsinki 1939–1945. Tammi 2019. 261 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Hanna Sarkkinen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 1. lokakuuta.

Sarkkinen: Hyvän elämän edellytykset on turvattava kaikkialla Suomessa

Suomeen on kokoomusjohtoisen hallituksen aikana tullut noin 82¿000 työtöntä lisää, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo.

”Sata uutta työtöntä joka päivä Orpon hallituksen aikana” – Keskustan Kurvinen iski järkyttävät luvut pöytään

JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi.

JHL vertaa alipalkkausta muihin omaisuusrikoksiin

Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 36¿800, eli 5¿200 enemmän kuin vuosi sitten elokuussa.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kymmenkertaistunut finanssikriisin jälkeen ja edelleen kovassa kasvussa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

 
02

Suomessa on työttömyyskriisi, ja syylliset ovat tiedossa – VM:n ennusteet pettäneet pahasti

 
03

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

 
04

2000-luvun ennätyksen paukkuvat: viime viikolla ennätystyöttömyys, nyt velkaantumisennätys

 
05

Tässä syy, miksi alipalkkaus saa rehottaa vuodesta toiseen: eduskunnassa on porvarienemmistö

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsityövoiman hyväksikäyttö lähes puolitettu 2000-luvulla, suurin haaste kaakaon tuotanto

01.10.2025

Veronika Honkasalo: ”Keskitymme siihen, että saisimme hallituksen kaadettua”

01.10.2025

Palestiina pitää tunnustaa, mutta se ei yksin riitä, Mai Kivelä sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheessa välikysymyskeskustelussa

30.09.2025

Juha Pitkänen Savo-Karjalasta uusin ehdokas vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

30.09.2025

”Laaja joukko ihmisiä tekee Suomessa töitä jopa orjuuden kaltaisissa oloissa” – Teollisuusliitto lähettää lukemista kansanedustajille

30.09.2025

2000-luvun ennätyksen paukkuvat: viime viikolla ennätystyöttömyys, nyt velkaantumisennätys

30.09.2025

Suomessa on työttömyyskriisi, ja syylliset ovat tiedossa – VM:n ennusteet pettäneet pahasti

30.09.2025

Muistokirjoitus: Harri Merisaari 1942–2025

30.09.2025

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

30.09.2025

Hallitus kiristämässä työntekijöiden hyväksikäytön rangaistuksia, mutta alipalkkauksen kriminalisointi puuttuu

29.09.2025

Raportti: Euroopan luonnon tila on surkea – vaarantaa talouden, terveyden ja turvallisuuden

29.09.2025

Mikä meitä estää syömästä kasviksia?

29.09.2025

Rokkiin keskittyvä elämäkerta sivuuttaa Atte Blomin roolin taistolaisuuden soundtrackin julkaisijana

28.09.2025

Afrikka haluaa jättää kädenjälkensä YK:n ilmastopuitesopimukseen – Agroekologiasta afrikkalainen ratkaisu

28.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään