KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

KU:n arkistosta: Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja piti itseään historian uhrina

Itä-Saksan viimeisen puoluejohtajan Egon Krenzin kuva näkyy tällä viikolla heijastettuna Humboldt Forumin seinään Berliinissä.

Itä-Saksan viimeisen puoluejohtajan Egon Krenzin kuva näkyy tällä viikolla heijastettuna Humboldt Forumin seinään Berliinissä. Kuva: Lehtikuva/John Macdougall

Egon Krenz jäi katkeraksi, koska koki joutuneensa yksin tuomiolle koko kylmästä sodasta. Julkaisemme sarjan arkistojuttuja Berliinin muurin murtumisen täyttäessä 30 vuotta, tämä juttu on ensimmäisen kerran julkaistu KU:ssa 9.10. 2009.

Arto Huovinen
7.11.2019 10.48

Saksojen yhdistyminen

17.7.1989. Unkari avaa rajansa Itävaltaan, itäsaksalaisia alkaa virrata länteen.

7.10.1989. Mihail Gorbatshov vierailee Itä-Saksassa ja kehottaa sen johtoa uudistuksiin.

18.10.1989. Erich Honecker eroaa ja Itä-Saksan puoluejohtajaksi nousee Egon Krenz.

4.11.1989. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoittaa mieltä Berliinissä vaatien uudistuksia.

9.11.1989. Itä-Saksan puoluejohto ilmoittaa, että muuttamista länteen ei estetä. Ihmisiä alkaa virrata yli Berliinin muurin.

10.11.1989. Brandenburgin portti avataan virallisesti.

28.11.1989. Helmut Kohl julkistaa kymmenen kohdan suunnitelmansa Saksojen yhdistämisestä.

18.5.1990. Länsi- ja Itä-Saksa allekirjoittavat sopimuksen raha-, talous- ja sosiaalisesta unionista.

1.7.1990. Saksojen unionisopimus astuu voimaan. Saksan liittotasavallan markasta tulee myös Itä-Saksan valuutta.

3.10.1990. Itä-Saksan osavaltiot liittyvät Saksan liittotasavaltaan.

Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja Egon Krenz tuomittiin yhdistyneessä Saksassa vuonna 1997 kuuden ja puolen vuoden vankeuteen osuudestaan itäsaksalaisten rajavartijoiden surmaamien yli tuhannen ihmisen kohtaloon. Hän istui Spandaun vankilassa neljä vuotta ja vapautui vuonna 2003.

Syksyllä 1989 Krenz oli ollut jo vuosia puoluejohtaja Erich Honeckerin ”perintöprinssi”. Mutta vasta 18. lokakuuta 1989 puoluejohto pakotti Honeckerin eroamaan ja nimitti Krenzin hänen tilalleen.

Krenzin odotettu tähtihetki koitti varsin toisenlaisissa tunnelmissa kuin mitä hän oli aikoinaan kuvitellut. Itäsaksalaisten joukkopako Unkarin kautta länteen oli alkanut loppukesällä ja valtio oli hyvää vauhtia murenemassa Krenzin ympäriltä. Marraskuun 9. päivänä murtui Berliinin muuri ja 3. joulukuuta päättyi Krenzin lyhyt ura puoluejohtajana.

Historian onneton uhri

Krenz ei koskaan hyväksynyt vankeustuomiotaan. Hänen mukaansa ”syytettynä istui kylmä sota” ja kyseessä oli ”voittajan oikeus”.

Myös juuri ilmestyneissä muistelmissaan nyt 72-vuotias Krenz pitää itseään Saksan historian onnettomana uhrina: jos ei olisi ollut keisari Vilhelm II:sta, ei olisi ollut ensimmäistä maailmansotaa. Ilman sitä ei olisi ollut Adolf Hitleriä. Ilman Hitleriä ei olisi tullut toista maailmansotaa. Ja ilman toista maailmansotaa ei olisi tullut Berliinin muuria. [Vuonna 1937 syntynyt Krenz on edelleen elossa nyt marraskuussa 2019]

”Näitä tekijöitä tuskin edes mainitaan, kun valmistaudutaan Berliinin muurin kaatumisen 20-vuotispäivään”, valittaa Krenz tuoreessa brittilehti The Independentin haastattelussa.

Krenz pääsi ehdonalaisesta vuonna 2006 ja asuu nyt Dierhagenissa Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa. Krenz sanoo Independentille, että ”Itä-Saksan tappio oli hänen henkilökohtainen tappionsa”.

”Emme olleet yksin vastuussa”

Krenz kertoo uskoneensa vielä muurin murtumisen jälkeenkin, että Itä-Saksa jäisi henkiin ”elinkelpoisena sosialistisena valtiona”. Krenz toteaa yhä ajattelevansa, että hänen ”unelmansa vaihtoehtoisen ja moraalisesti ylivertaisen sosialistisen Saksan valtion luomisesta tuhoutui”.

”Kapitalismi? Se yhteiskunta, joka meillä nyt on, ei voi olla historian viimeinen sana, olen vakuuttunut siitä”, sanoo Krenz brittitoimittajalle.

Krenz kertoo uskoneensa vielä muurin murtumisen jälkeenkin, että Itä-Saksa jäisi henkiin ”elinkelpoisena sosialistisena valtiona”.

Berliinin muuri kaatui lopulta vähintään 12 tuntia ennen kuin Itä-Saksan johdon päätöksen rajan aukaisemisesta piti astua voimaan. Krenz ylistää itäsaksalaisia rajavartijoita siitä, että nämä eivät ryhtyneet ampumaan muurin ylittäjiä: ”Yksikin veripisara olisi ollut katastrofi”.

Vuosien varrella rajalle ammutuista Krenz sanoo nyt, että ”jokainen surmattu rajalla oli yksi liikaa”. Mutta hän puolustautuu sanomalla, että ”me emme olisi voineet estää sitä. Se ei ollut vain kahden Saksan raja vaan myös kahden maailmanjärjestelmän raja. Me itäsaksalaiset emme yksin olleet vastuussa siitä.”

Krenz vetoaa myös John F. Kennedyyn, joka hänen mukaansa oli sanonut, että ”Berliinin muuri ei ole hyvä ratkaisu, mutta se on parempi kuin sota”.

Saksojen yhdistyminen

17.7.1989. Unkari avaa rajansa Itävaltaan, itäsaksalaisia alkaa virrata länteen.

7.10.1989. Mihail Gorbatshov vierailee Itä-Saksassa ja kehottaa sen johtoa uudistuksiin.

18.10.1989. Erich Honecker eroaa ja Itä-Saksan puoluejohtajaksi nousee Egon Krenz.

4.11.1989. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoittaa mieltä Berliinissä vaatien uudistuksia.

9.11.1989. Itä-Saksan puoluejohto ilmoittaa, että muuttamista länteen ei estetä. Ihmisiä alkaa virrata yli Berliinin muurin.

10.11.1989. Brandenburgin portti avataan virallisesti.

28.11.1989. Helmut Kohl julkistaa kymmenen kohdan suunnitelmansa Saksojen yhdistämisestä.

18.5.1990. Länsi- ja Itä-Saksa allekirjoittavat sopimuksen raha-, talous- ja sosiaalisesta unionista.

1.7.1990. Saksojen unionisopimus astuu voimaan. Saksan liittotasavallan markasta tulee myös Itä-Saksan valuutta.

3.10.1990. Itä-Saksan osavaltiot liittyvät Saksan liittotasavaltaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään