KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

KU:n arkistosta: Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja piti itseään historian uhrina

Itä-Saksan viimeisen puoluejohtajan Egon Krenzin kuva näkyy tällä viikolla heijastettuna Humboldt Forumin seinään Berliinissä.

Itä-Saksan viimeisen puoluejohtajan Egon Krenzin kuva näkyy tällä viikolla heijastettuna Humboldt Forumin seinään Berliinissä. Kuva: Lehtikuva/John Macdougall

Egon Krenz jäi katkeraksi, koska koki joutuneensa yksin tuomiolle koko kylmästä sodasta. Julkaisemme sarjan arkistojuttuja Berliinin muurin murtumisen täyttäessä 30 vuotta, tämä juttu on ensimmäisen kerran julkaistu KU:ssa 9.10. 2009.

Arto Huovinen
7.11.2019 10.48

Saksojen yhdistyminen

17.7.1989. Unkari avaa rajansa Itävaltaan, itäsaksalaisia alkaa virrata länteen.

7.10.1989. Mihail Gorbatshov vierailee Itä-Saksassa ja kehottaa sen johtoa uudistuksiin.

18.10.1989. Erich Honecker eroaa ja Itä-Saksan puoluejohtajaksi nousee Egon Krenz.

4.11.1989. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoittaa mieltä Berliinissä vaatien uudistuksia.

9.11.1989. Itä-Saksan puoluejohto ilmoittaa, että muuttamista länteen ei estetä. Ihmisiä alkaa virrata yli Berliinin muurin.

10.11.1989. Brandenburgin portti avataan virallisesti.

28.11.1989. Helmut Kohl julkistaa kymmenen kohdan suunnitelmansa Saksojen yhdistämisestä.

18.5.1990. Länsi- ja Itä-Saksa allekirjoittavat sopimuksen raha-, talous- ja sosiaalisesta unionista.

1.7.1990. Saksojen unionisopimus astuu voimaan. Saksan liittotasavallan markasta tulee myös Itä-Saksan valuutta.

3.10.1990. Itä-Saksan osavaltiot liittyvät Saksan liittotasavaltaan.

Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja Egon Krenz tuomittiin yhdistyneessä Saksassa vuonna 1997 kuuden ja puolen vuoden vankeuteen osuudestaan itäsaksalaisten rajavartijoiden surmaamien yli tuhannen ihmisen kohtaloon. Hän istui Spandaun vankilassa neljä vuotta ja vapautui vuonna 2003.

Syksyllä 1989 Krenz oli ollut jo vuosia puoluejohtaja Erich Honeckerin ”perintöprinssi”. Mutta vasta 18. lokakuuta 1989 puoluejohto pakotti Honeckerin eroamaan ja nimitti Krenzin hänen tilalleen.

Krenzin odotettu tähtihetki koitti varsin toisenlaisissa tunnelmissa kuin mitä hän oli aikoinaan kuvitellut. Itäsaksalaisten joukkopako Unkarin kautta länteen oli alkanut loppukesällä ja valtio oli hyvää vauhtia murenemassa Krenzin ympäriltä. Marraskuun 9. päivänä murtui Berliinin muuri ja 3. joulukuuta päättyi Krenzin lyhyt ura puoluejohtajana.

Historian onneton uhri

Krenz ei koskaan hyväksynyt vankeustuomiotaan. Hänen mukaansa ”syytettynä istui kylmä sota” ja kyseessä oli ”voittajan oikeus”.

Myös juuri ilmestyneissä muistelmissaan nyt 72-vuotias Krenz pitää itseään Saksan historian onnettomana uhrina: jos ei olisi ollut keisari Vilhelm II:sta, ei olisi ollut ensimmäistä maailmansotaa. Ilman sitä ei olisi ollut Adolf Hitleriä. Ilman Hitleriä ei olisi tullut toista maailmansotaa. Ja ilman toista maailmansotaa ei olisi tullut Berliinin muuria. [Vuonna 1937 syntynyt Krenz on edelleen elossa nyt marraskuussa 2019]

”Näitä tekijöitä tuskin edes mainitaan, kun valmistaudutaan Berliinin muurin kaatumisen 20-vuotispäivään”, valittaa Krenz tuoreessa brittilehti The Independentin haastattelussa.

Krenz pääsi ehdonalaisesta vuonna 2006 ja asuu nyt Dierhagenissa Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa. Krenz sanoo Independentille, että ”Itä-Saksan tappio oli hänen henkilökohtainen tappionsa”.

”Emme olleet yksin vastuussa”

Krenz kertoo uskoneensa vielä muurin murtumisen jälkeenkin, että Itä-Saksa jäisi henkiin ”elinkelpoisena sosialistisena valtiona”. Krenz toteaa yhä ajattelevansa, että hänen ”unelmansa vaihtoehtoisen ja moraalisesti ylivertaisen sosialistisen Saksan valtion luomisesta tuhoutui”.

”Kapitalismi? Se yhteiskunta, joka meillä nyt on, ei voi olla historian viimeinen sana, olen vakuuttunut siitä”, sanoo Krenz brittitoimittajalle.

Krenz kertoo uskoneensa vielä muurin murtumisen jälkeenkin, että Itä-Saksa jäisi henkiin ”elinkelpoisena sosialistisena valtiona”.

Berliinin muuri kaatui lopulta vähintään 12 tuntia ennen kuin Itä-Saksan johdon päätöksen rajan aukaisemisesta piti astua voimaan. Krenz ylistää itäsaksalaisia rajavartijoita siitä, että nämä eivät ryhtyneet ampumaan muurin ylittäjiä: ”Yksikin veripisara olisi ollut katastrofi”.

Vuosien varrella rajalle ammutuista Krenz sanoo nyt, että ”jokainen surmattu rajalla oli yksi liikaa”. Mutta hän puolustautuu sanomalla, että ”me emme olisi voineet estää sitä. Se ei ollut vain kahden Saksan raja vaan myös kahden maailmanjärjestelmän raja. Me itäsaksalaiset emme yksin olleet vastuussa siitä.”

Krenz vetoaa myös John F. Kennedyyn, joka hänen mukaansa oli sanonut, että ”Berliinin muuri ei ole hyvä ratkaisu, mutta se on parempi kuin sota”.

Saksojen yhdistyminen

17.7.1989. Unkari avaa rajansa Itävaltaan, itäsaksalaisia alkaa virrata länteen.

7.10.1989. Mihail Gorbatshov vierailee Itä-Saksassa ja kehottaa sen johtoa uudistuksiin.

18.10.1989. Erich Honecker eroaa ja Itä-Saksan puoluejohtajaksi nousee Egon Krenz.

4.11.1989. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoittaa mieltä Berliinissä vaatien uudistuksia.

9.11.1989. Itä-Saksan puoluejohto ilmoittaa, että muuttamista länteen ei estetä. Ihmisiä alkaa virrata yli Berliinin muurin.

10.11.1989. Brandenburgin portti avataan virallisesti.

28.11.1989. Helmut Kohl julkistaa kymmenen kohdan suunnitelmansa Saksojen yhdistämisestä.

18.5.1990. Länsi- ja Itä-Saksa allekirjoittavat sopimuksen raha-, talous- ja sosiaalisesta unionista.

1.7.1990. Saksojen unionisopimus astuu voimaan. Saksan liittotasavallan markasta tulee myös Itä-Saksan valuutta.

3.10.1990. Itä-Saksan osavaltiot liittyvät Saksan liittotasavaltaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

Abbey Lubega toukkahautomossa. Toukkien kasvattaminen ja toukanpurun kerääminen vaatii vain yksinkertaisia työkaluja, joiden käytön oppii helposti kouluja käymätönkin.

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

Uusimmat

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Kirjoittajien mukaan on perusteltua, että valtio kompensoi kansalaisilleen nousevat energian hinnat.

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

Silja Paavola

”Vakava hätätila” Hoitajapula johtaa kaaokseen

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
03

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

10.08.2022

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

10.08.2022

Helsinki yritti kitkeä byrokratiaa – seurauksena palkkakaaos

10.08.2022

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

09.08.2022

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

09.08.2022

Seta arvostelee opettajien osaamista: ”Täysin vanhentuneet tiedot”

09.08.2022

Vasemmisto vaatii Helsingin palkkaongelmien ratkaisua: ”Kaikki mahdolliset keinot viipymättä käyttöön”

09.08.2022

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

09.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään