KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Minä elän, voisi Kalle Päätalo sanoa tänään

Onko yksi syy Kalle Päätalon maineeseen tylsänä kirjailijana hänestä otetut totiset lehtikuvat? Antti Heikkisen kirjaan on löytynyt joltain merkkipäivältä tällainen otos, joka kuvaa paljon paremmin hänen kirjojensakin luonnetta.

Onko yksi syy Kalle Päätalon maineeseen tylsänä kirjailijana hänestä otetut totiset lehtikuvat? Antti Heikkisen kirjaan on löytynyt joltain merkkipäivältä tällainen otos, joka kuvaa paljon paremmin hänen kirjojensakin luonnetta.

Kirjailijan syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta. Tutkimus ja julkaistutoiminta Päätalon elämästä ja tuotannosta on ollut vilkasta ilman tasavuosiakin.

Kai Hirvasnoro
11.11.2019 9.00

– Minä elän.

Perimätiedon mukaan ne olivat kansalliskirjailija Aleksis Kiven viimeiset sanat Tuusulassa vuonna 1872.

Samat sanat, voisi 19 vuotta sitten kuollut Kalle Päätalo tuumia, jos seuraa tätä olevaista maailmaa jostain ulottuvuudesta käsin. Kirjailijan syntymästä on tänään kulunut sata vuotta. 81 vuoteen mahtui elämä, jonka ansiosta mies on edelleen pinnalla.

Tänä vuonna on ilmestynyt kaksi Päätalo-aiheista tietoteosta. Kansan Uutisissa on jo aiemmin kerrottu Karoliina Timosen (s. 1977) kirjasta Kirjeitä Iijoelle – Kalle Päätalon elämän naiset. Lokakuussa ilmestyi Antti Heikkisen (s. 1985) Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo.

Julkaisu- ja tutkimustoiminta Päätalon ympärillä on ollut viime vuosina vilkasta ilman tasavuosiakin. Ritva Ylösen kirjoittama elämäkerta Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä ilmestyi 2017. Ylösen lisäksi Päätalo-tohtoriksi tällä vuosikymmenellä on väitellyt Sari Keskimaa.

Ja onhan siellä omaan blogiini perustuva kirja Päätalon matkassa, joka ilmestyi 2013. Sekä monia muita blogeja, joista eniten huomiota sai kirjailijan tyttären tyttären Vilja Päätalon Helsingin Sanomissa ilmestynyt kirjoitussarja.

Kalle Päätalo kestää siis sukupolvelta toiselle. Tuskin monikaan kirjallisuuden asiantuntija osasi ennustaa, että viime vuosisadan suurista kirjailijanimistä hän on vankimmin elossa, kun 2020-lukuun on muutama viikko aikaa. Ja että hänestä esittää omia uusia arvioitaan Timosen ja Heikkisen sukupolvikin.

Kallen omat suosikit unohtuivat

Miten niin vankimmin elossa?
Kallen omia kirjoja on julkaistu uusintapainoksina ja koosteina sen jälkeen, kun ennen julkaisemattomat tekstit loppuivat 2001 ilmestyneeseen novellikokoelmaan Kannaksen lomajuna.

Koko ajan jatkuvan kirjailijaan liittyvän julkaisutoiminnan lisäksi Kalle Päätalon kirjailijaseura on 630 jäsenellään Suomen suurin.

Päätalo-viikko Taivalkoskella kestää todellakin viikon ja sen koko ohjelma liittyy Kalle Päätalon henkilöön ja hänen tuotantoonsa. Suurmies Väinö Linnaan henkilöityvät Pentinkulman päivät on pitkälti yleinen kirjallisuusfestivaali, jossa päähenkilö vaikuttaa kuokkavieraalta omissa juhlissaan.

Väenpaljoutta Päätalo-päivillä vuonna 1996, jolloin juhlapuhujana oli Kalle Päätalon esikoiskäsikirjoituksen Tammessa hylännyt Kalevi Sorsa. Kirjailijan vieressä hänen Leena-vaimonsa sekä näyttelijä Pirjo Leppänen, joka on esittänyt elokuvissa Kallen Riitu-äitiä.

Väenpaljoutta Päätalo-päivillä vuonna 1996, jolloin juhlapuhujana oli Kalle Päätalon esikoiskäsikirjoituksen Tammessa hylännyt Kalevi Sorsa. Kirjailijan vieressä hänen Leena-vaimonsa sekä näyttelijä Pirjo Leppänen, joka on esittänyt elokuvissa Kallen Riitu-äitiä.

Ensi vuonna tilanne on tosin toinen, kun Linnan syntymästä tulee vuorostaan kuluneeksi sata vuotta.

Aikoja sitten tuonilmaisiin siirtyneen kirjailijan säilyminen ”elossa” on harvinaista. Kallen omista suosikeista Pentti Haanpää on ollut jonkun verran esillä viime vuosinakin, mutta työläiskirjailija Toivo Pekkanen ja savottamiesten kuvaaja Jussi Lainio ovat tyystin unohtuneet.

Miten kansa sen koki ja miltä se tuntui

Kallen kestosuosion syitä on tainnut tulla pohdituksi sadoissa kirjoituksissa, kun laskee mukaan Päätalon matkassa -blogin. Niitä ovat elävät ihmiset varsinkin Iijoki-sarjassa, rikas koillismaan murre, jonka Kalle taltioi kirjoihinsa, eläytyvä tilanteiden ja kokonaisen aikakauden kuvaaminen niin, että tuntuu.

Kuten Juice Leskinen sen sanoi: muista kirjoista voidaan lukea, mitä milloinkin tapahtui. Kallen kirjat kertovat, miltä se tuntui ja miten kansa sen koki. Iijoki-sarjan lukija tietää lukevansa oikeista ihmisistä ja tapahtumista. Kallen kerronta vuoroin nostaa kyyneleet silmiin, vuoroin saa aikaan selkäkeikkanauruja.

Uusi polvi Päätalo-tulkkina

Vielä tälle syksylle Kalle Päätaloon löytyi uusia näkökulmia. Karoliina Timosen hieno oivallus oli nostaa framille Kallen nuoruusvuosien taivalkoskelaiset naiset, joissa oli vahvoja persoonia ja nuoruuden rakkauksia. Hän ei ollut mikään yksipuolinen äijäkirjailija, vaan antoi tilaa ja tunnustusta naisille, ja paljasti samalla oman herkkyytensä.

Kirja huutaa jatko-osaa, jossa esille pääsisivät Kallen sota-ajan tuttavuudet ja Messukylän huikeat persoonat.

Elämäkertoja ja viisi romaania kirjoittanut Antti Heikkinen tarkastelee rönsyilevän hauskassa kirjassaan Kallea myös kollegana. Hän on nuohonnut Taivalkoskella sijaitsevaa Päätalo-arkistoa ja lainaa sieltä löytämiään Kallen muistiinpanoja, jotka taustoittavat tämän kirjoittamista.

Itse Heikkinen kertoo kiinnostuneensa Päätalosta Paavo Väyrysen ansiosta. Miten, sen saa jokainen itse lukea kirjasta.

Yhdeksänvuotiaana hän lainasi kirjastoautosta Iijoki-sarjan avauksen Huonemiehen poika ja luki sarjan alkupään alakoululaisena. Nilsiäläiseen maalaispoikaan kolahtivat kirjojen maalaisuus ja tutulta tuntuneet henkilöt.

”Samaistumisen paikka löytyi ihmisistä ja elämään väistämättä liittyvistä yleisinhimillisyyksistä”, Heikkinen kirjoittaa.

Heikkiselle myös kävi niin kuin meistä niin monelle: Päätalon tekstin näki kuvina toisin kuin muut romaanit.

Löytyykö uusia lukijoita?

11.11.1919 syntynyt Kalle Päätalo on siis selvinnyt 2020-luvulle. Mitä meidän pitäisi tehdä nyt, kun symposiumit on pidetty ja juhlat pian juhlittu? Välitavoite voisi olla pitää Kalle elossa edelleen vuoteen 2050 asti.

Ei siinä oikein muuta ole kuin lukea Päätaloa, ja puhua hänestä ja kirjoistaan. Potentiaalista omasta parhaastaan tietämätöntä yleisöä on tuhansia. Heidät pitää saada ymmärtämään, että kyseessä ei ole ankea ja kömpelö maalaiskirjailija, vaan verevä vanhan kansan kuvaaja.

Tietysti pitää hankkia myös uutta yleisöä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vilja Päätalo listasi kesällä uudessa blogissaan syitä, miksi kohta päättyvä juhlavuosi voi merkitä jäähyväisiä kirjailija Päätalolle ja hänen tuotannolleen. Niitä ovat Päätalon tekstien lukijalta kieltämättä vaativa kärsivällisyys sekä hänen kuvaamansa nuoremmille kaupunkilaisille vieras maailma.

”Ketään ei voi pakottaa lukemaan Päätaloa, mutta voin ainakin kantaa oman korteni kekoon yrittämällä tuoda vaarini tuotantoa lähemmäs uusia lukijoita”, Vilja Päätalo kirjoitti.

Riitu oli kuuluisa kuppari Taivalkoskella. Kalle äitinsä käsittelyssä Kallioniemen pihamaalla.

Riitu oli kuuluisa kuppari Taivalkoskella. Kalle äitinsä käsittelyssä Kallioniemen pihamaalla.

Samaa voimme me kaikki muutkin tehdä. Itse tiedän varmuudella houkutelleeni Päätalon lukijoiksi kaksi sellaista, jotka eivät varmaankaan ilman hehkuttamisiani olisi Mestaria löytäneet. Kiitos teille Pirjo ja Pasi. Levittäkäähän tekin sanaa.

Teoriani on, että jos nykyinen ilmastohuolestunut uusi sukupolvi on oikeasti valmis yksinkertaisempaan ja aineellisesti vaatimattomampaan elämään, niin jossain vaiheessa heidät voi houkuttaa lukemaan eläväistä kuvausta elämästä, jonka hiilijalanjälki oli nolla. Se oli omavaraisuuden ja käsillä tekemisen aikaa. Kovaa, mutta monessa suhteessa selkeämpää ja yksinkertaisempaa kuin tämä nykyinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Aino-Kaisa Pekonen tulkitsee hallituksen politiikkaa niin, että Suomessa ollaan menossa kohti yksityisiin palveluihin nojaavaa sote-mallia.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

New Delhin roskien kerääjät toimittavat elintärkeää palvelua usein äärimmäisessä helteessä.

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

Yhdysvalloista karkotettu Aasis Subedi (oik.) ja isänsä Narayan Kumar Subedi, jonka vetoomus Nepalin korkeimpaan oikeutetun johti pojan vapauttamiseen.

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimuksesta irtautumisen äänin 157-18.

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
04

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
05

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

18.06.2025

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

18.06.2025

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

18.06.2025

Rajaton kulttuuri palkitsee rajattomasta käytöksestä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

17.06.2025

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

17.06.2025

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

17.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään