Sarajevon lentokentältä kaupungin keskustaan vievän tien varrella talojen seinissä on edelleen luodinreikiä. Sosialistisen Jugoslavian aikana rakennetut kerrostalot olivat jäljistä päätellen ilmeisesti jykevämmän kranaattitulen kohteena. Vuosina 1992–95 serbijoukot piirittivät Sarajevoa kolmen ja puolen vuoden ajan ja tulittivat kaupunkia päivittäin sen itäpuolella sijaitsevilta vuorilta.
Bosnian sodassa kuoli yli sata tuhatta ihmistä ja pari miljoonaa joutui lähtemään kodeistaan. Serbijoukot vangitsivat ihmisiä keskitysleireihin. Kymmeniä tuhansia naisia raiskattiin.
Tänä päivänä Sarajevon keskustan sporttibaareissa tai vanhankaupungin turistivilinässä ei voisi arvata, että 25 vuotta sitten täällä käytiin sotaa, jossa etninen tausta tai uskonto määräsi sen, kenen puolella on.
Sodan päättyminen ei silti ratkaissut Bosnian ongelmia. Maa on yhä poliittisesti jakautunut, pitkälti kiitos ulkomaiden saneleman Daytonin rauhansopimuksen, jossa Bosnia ja Hertsegovina jaettiin kahtia muslimien ja kroaattien hallinnoimaan alueeseen ja Bosnian serbitasavaltaan.
Maassa on kolme presidenttiä, jotka edustavat kutakin väestöryhmää, mutta hallitusta ei ole saatu muodostettua, vaikka edellisistä parlamenttivaaleista on kulunut yli vuosi.
Muslimien ja kroaattien valtapuolueet haluaisivat Bosnian mukaan sekä EU:hun että Natoon. Serbipuolueet kannattavat EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamista mutta vastustavat lähentymistä Natoon.
Serbien kanta on ymmärrettävä, sillä Nato-maiden hävittäjäkoneet pommittivat serbialueita Bosnian sodan loppuvaiheessa.
Serbiväestöä edustava presidentti Milorad Dodik ilmoitti jo ennen viime vuoden vaaleja, että serbitasavallan pitäisi irrottautua koko Bosniasta ja liittyä osaksi Serbiaa.
Bosnian ja Hertsegovinan väestöstä hiukan yli puolet on islaminuskoisia bosniakkeja, kolmasosa serbejä ja 15 prosenttia kroaatteja.
Bosnian muslimit ovat juuri nyt närkästyneitä kahdesta viime viikkojen tapahtumasta. Ensin Ruotsin akatemia ilmoitti, että se myöntää Nobelin kirjallisuuspalkinnon itävaltalaiselle kirjailijalle Peter Handkelle. Monin tavoin kiistelty kirjailija on tukenut sotarikoksista tuomittuja serbijohtajia ja väittänyt, että Bosnian muslimit lavastivat Srebrenican joukkomurhan, jossa serbijoukot teloittivat yli 7 000 muslimimiestä ja poikaa kesällä 1995.
Kirjallisuuspalkinnon saajan julkistamisen jälkeen Bosnian kansanmurhan uhrien ja omaisten järjestö on osoittanut mieltään Ruotsin Sarajevon-suurlähetystön edessä vaatien Ruotsin akatemiaa peruuttamaan palkintopäätöksensä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria joutui myös vastaamaan kysymyksiin Nobel-palkinnosta, kun hän vieraili viikko sitten Sarajevossa ruotsalaisen ympäristötekniikan vienninedistämismatkalla.
Seuraavasta kohusta vastasi Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka totesi The Economist -lehden haastattelussa, että Albanian ja Pohjois-Makedonian huolenaiheet ovat pieniä verrattuna Bosniaan. EU:n jäsenvaltion Kroatian naapurimaa Bosnia oli Macronin mukaan ”tikittävä aikapommi” Syyriasta kotiin palaavien jihadistien aiheuttamien ongelmien vuoksi.
Viittaus Albaniaan ja Pohjois-Makedoniaan johtui siitä, että viime kuussa Macron esti näiden maiden pyrkimykset käynnistää viralliset neuvottelut EU-jäsenyydestä.
Macronin kommentti bosnialaisista jihadisteista oli täysin suhteeton ja perustui todennäköisesti Kroatian hallituksen esittämään propagandaan. Kroatian presidentti Kolinda Grabar-Kitarović on jo pidemmän aikaa levittänyt valeuutisia Bosniaan palanneista tuhansista entisistä Isis-taistelijoista.
Todellisuudessa Bosniasta on lähtenyt kaikkiaan 200 ihmistä Syyriaan taistelemaan Isisin riveissä. Heistä 50 on palannut kotimaahansa, ja useimmat on tuomittu vankeuteen osallistumisesta aseelliseen konfliktiin ulkomailla. Toisten oikeudenkäynnit ovat vielä kesken. Bosnian viranomaiset suunnittelevat nyt 50 bosnialaisen naisen ja sadan lapsen kotiuttamista vankileireiltä Syyriassa.
Vertailun vuoksi Ranskasta on lähtenyt noin 2 000 ihmistä Syyriaan taistelemaan Isisin puolesta.
uutiskirje 