KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Alkuperäiskansat pelkäävät Boliviassa

Evo Morales, aymara-intiaani ja entinen kokanviljelijä, ehti olla Bolivian presidenttinä vajaat 14 vuotta.

Evo Morales, aymara-intiaani ja entinen kokanviljelijä, ehti olla Bolivian presidenttinä vajaat 14 vuotta. Kuva: Lehtikuva/Claudio Cruz

Kun Bolivian ensimmäistä intiaanipresidenttiä Evo Moralesia maanpakoon kuljettanut lentokone nousi ilmaan, maassa alkoi alkuperäisväestön vaino. Vallan ottaneet oikeistovoimat näyttävät kostavan viime vuosien politiikan.

Jaana Kanninen
8.12.2019 14.00

Evo Morales, aymara-intiaani ja entinen kokanviljelijä, ehti olla vallassa vajaat 14 vuotta, ennen kuin hänet syrjäytettiin marraskuussa. Bolivian oikeistovoimat tarttuivat heti syntyneeseen valtatyhjiöön. Tähän päättyi vasemmistolainen politiikka, joka ehti parantaa erityisesti alkuperäisväestön asemaa.

Bolivia – kuten muutkin Latinalaisen Amerikan maat – on kahden vastakkaisen poliittisen voiman temmellyskenttä. Vallasta taistelevat eurooppalaisperäinen omistava luokka sekä köyhyyden leimaamat, usein alkuperäiskansoista tulevat massat. Sosialisti Evo Morales suosi jälkimmäisiä ja sai oligarkian vihat päälleen.

Ensi töikseen Morales kansallisti Bolivian tärkeimmät rikkaudet öljyn ja kaasun. Tällä tavoin hän sai varoja köyhimpien kouluttamiseen ja tukemiseen.

Valkoista valtaa ihailevat joukkiot pelottelevat alkuperäiskansojen ihmisiä.

Itse olin Boliviassa Yleisradion toimittajana kaksi vuotta Moralesin valtaannousun jälkeen. Maan alkuperäisväestö oli innoissaan uudesta presidentistä, joka teki heistä, vuosisatoja väheksytyistä, näkyviä poliittisia toimijoita. Turuilla ja toreilla opetettiin lukemisen taitoa kaikkein köyhimmille ja kurjimmille. Lukutaidottomuus tippuikin heti alkuvuosina, ja äärimmäinen köyhyys väheni Moralesin valtavuosina noin neljänneksen.

Boliviassa on hyväksytty vallankumouksellinen perustuslaki, joka tunnustaa alkuperäiskansat ja antaa virallisen aseman intiaanikielille. Amerikkojen alkuperäiskansojen vanha hengellisyys ja Pachamama eli Äiti maa nousivat julkiseen keskusteluun.

Valtion nimeksi tuli Estado Plurinacional de Bolivia, minkä voisi kääntää Bolivian monikulttuuriseksi valtioksi. Bolivian 11-miljoonaisesta väestöstä yli 40 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin, ja maassa puhutaan 36 eri intiaanikieltä.

Viime aikoina Evo Moralesin suosio alkoi kuitenkin hiipua. Hän suututti jopa intiaanijärjestöjä viemällä politiikkaansa kohti luonnonvarojen yhä häikäilemättömämpää hyödyntämistä. Lopulta hänen kohtalokseen koitui sama kuin niin monen poliitikon: hän ei osannut luopua vallasta ennen kuin pakotettuna.

Samalla alkoi Moralesin MAS-puolueen jäsenten ja alkuperäiskansojen vaino. Väliaikaiseksi presidentiksi julistautunut, äärikatolinen ja -konservatiivinen Jeanine Añez julisti Raamattu kädessään: ”Jumalalle kiitos, Raamattu palaa presidentinlinnaan”. Aiemmin hän on twiitannut ”uneksivansa Boliviasta, joka on vapaa intiaanien saatanallisista rituaaleista”.

Valkoista valtaa ihailevat joukkiot pelottelevat väkeä, jota nimittävät halveksivasti nimellä indios, solvaavat ja sylkevät ihmisiä. Monikulttuurista valtiota symbolisoiva wiphala-lippu on poljettu maahan ja poltettu eri puolilla maata. Kaikki tämä uhkaa pyyhkiä olemattomiin 14 vuoden aikana alkuperäiskansojen asemassa saavutetut parannukset.

Suomessa saamelaisten ja Suomen valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi ottaa ensimmäisiä haparoivia askeliaan menneiden väärinkäytösten selvittämiseksi. Sen merkityksen ymmärtämiseksi on tärkeää, että tiedämme myös, mitä Boliviassa tapahtuu.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja, joka teki pitkän päivätyön Yleisradion ulkomaantoimittajana.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään