Yhteisöllinen maatalouskoulu EFASUL (La Escuela Familia Agrícola de la Región Sur) on yksi niistä kansalaisyhteiskunnan toimijoista, joiden toimintamahdollisuudet ovat merkittävästi kaventuneet sen jälkeen kun Bolsonaro valittiin maan presidentiksi.
Kehitysyhteistyöjärjestö Kansainvälinen solidaarisuus ry on koulun suomalainen kumppani.
– Rahoituksen hankkiminen koulun kaltaisille toimijoille on vaikeutunut huomattavasti ja julkisen rahoituksen saaminen on käytännössä mahdotonta, sanoo Kv-solidin puheenjohtaja Laura Kumpuniemi.
Maaseudun toimeentulomahdollisuuksia halutaan vahvistaa.
– Yksi Bolsonaron ensimmäisiä tekoja virkaan astuttuaan oli asettaa valvontajärjestelmä kansalaisjärjestöille. Kriittistä ympäristökasvatusta tekevien toimijoiden tila on kaventunut erityisesti, koska Bolsonaron taloudellinen ajattelu perustuu siihen että Amazonia laitetaan matalaksi ja tehdään tilaa suurille agribisnes-yrittäjille toimia maassa, hän summaa.
Opit heti käyttöön maatiloilla
Laura Kumpuniemi vieraili EFASUL-koulussa vuonna 2016.
– Koulu oli ollut vasta vähän aikaa toiminnassa, mutta olin vaikuttunut. Näin muun muassa tilat, joissa oppilaat majoittuvat ja osallistuin heidän järjestämäänsä juhlaan. Päällimmäisenä jäi mieleen oppilaiden aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja innostus.
Koulu sai alkunsa vuonna 2013 maanviljelijöiden foorumissa, jossa heräsi toive, että eteläisessä Brasiliassa sijaitsevaan Canguçun kuntaan perustettaisiin perhemaatalouskoulu. Muualla maassa vastaavia kouluja jo oli.
Maanviljelijöiden tuolloin perustama tukiyhdistys pyörittää koulua yhä. Opiskelijoita on vuosittain nelisenkymmentä.
EFASULin toiminta perustuu vuorottelupedagogiikkaan, jossa yhdistyvät eri paikoissa oppiminen sekä erilaiset tietämisen tavat: tekninen ja tieteellinen tietämys, ja kansantieto.
Käytännössä opiskelijat ovat vuoroviikoin koulussa ja perheidensä maatiloilla.
– Opittua voidaan laittaa heti käytäntöön ja toisaalta maatalouteen liittyvää tietoa, jota perheisiin on kertynyt sukupolvien ajan, voidaan myös jakaa.
Agroekologinen näkökulma
Kouluun tulee opiskelijoita useilta lähialueilta ja paljon sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista perheistä. Oppilaissa on esimerkiksi quilombola-yhteisöjen eli paenneiden orjien sekä maatalousreformin kautta maita saaneiden jälkeläisiä.
– Siksi on tärkeää pitää koulu maksuttomana, sanoo Kumpuniemi.
Koulussa opiskellaan sekä maataloutta että Brasilian perusopetusohjelman sisältöä, kuten kieliä, matemaattisia aineita, luonnontieteitä ja humanistisia tieteitä.
Agroekologinen lähestymistapa laittaa kapuloita rattaisiin vallitsevalle, luonnon ja ihmisten hyväksikäyttöön perustuvalle mallille. Ravinto ja sen tuotanto eivät ole vain kauppatavaraa ja voiton maksimointia. Torjunta-aineriippuvaisuudesta halutaan irti.
– Perinteisen viljelyn menetelmät, luonnonmukaisesti viljely, omavaraisuus, ruokaturva ja ruokasuvereniteetti ovat vahvoina ajatuksina mukana, Kumpuniemi kuvailee.
– Halutaan myös vahvistaa maaseutua niin, että siellä olisi toimeentulomahdollisuuksia ja nuoret voisivat halutessaan jäädä sinne.
Koulun tarjoama mahdollisuus tutustua omien perheidensä perinteisiin on Kumpuniemen mukaan voimaannuttanut nuoria.
– Tarve koululle oli todellinen ja siihen se on tuntunut vastaavan hyvin.
Solidaarisuustaloudessa yhteistyö
on tärkeämpää kuin kilpailu
EFASUL-koulu on osa laajaa solidaarisuustalousliikettä. Ilmiö kiinnostaa Laura Kumpuniemeä, joka tutkii sitä väitöskirjatyössään.
– Solidaarisuustalous on kansanliikkeiden liike, jossa talous nähdään eri tavalla kuin valtavirrassa, hän kuvailee.
– Se määritellään eettisten arvojen kuten solidaarisuuden, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, tasa-arvon ja kestävyyden kautta. Siinä yhteistyö menee kilpailun edellä.
Ilmiön piirissä on erilaisia toimijoita ympäri maapalloa eivätkä kaikki kutsu sitä samalla nimellä, vaikka yhteneväisiä piirteitä on. Suomessa yksi esimerkki ovat luomuruokaosuuskunnat.
– Keskeistä on tasa-arvo ja ympäristönäkökulma.
– Solidaarisuustaloudessa pyritään yleensä vahvistamaan paikallista osaamista ja vaikuttamista. Se rakentaa ruohonjuuritason demokratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Juuri näin EFASUL-koulukin toimii. EFASUL on vähäisillä resursseilla saanut aikaan ison parannuksen nuorten ja sitä kautta heidän perheidensä ja kokonaisten yhteisöjen elämässä.
Koulu, kuten monet muut Brasilian kansalaisyhteiskunnan toimijat, tarvitsevat kuitenkin taloudellista apua voidakseen jatkaa toimintaansa.
Kansainvälinen solidaarisuustyö ry on vasemmistolaista kehitysyhteistyötä, kehitysviestintää sekä solidaarisuuskampanjoita toteuttava järjestö. Sillä on vuoden 2019 loppuun saakka meneillään keräys EFASUL-koulun tueksi.
uutiskirje 