Vasemmistoliitto nostaa ekologisen jälleenrakennuksen kärkiteemakseen tulevissa eurovaaleissa. Mutta mistä ihmeestä ekologisessa jälleenrakennuksessa on kyse?
– Olemme vastaavan yhteiskunnallisen muutoksen edessä kuin mitä Suomi oli sotien jälkeisenä aikana. Silloin maatalousyhteiskunnasta rakennettiin ensinnäkin teollisuusyhteiskunta ja toiseksi hyvinvointiyhteiskunta. Yhteiskunta muuttui syvästi.
– Tässä on samanlainen haaste edessä. Tällä kertaa ajurina on ilmastonmuutos ja ekokatastrofi. Meidän täytyy muuttaa talouden rakenteita, mutta myös yhteiskunnan rakenteita laajemmin, vastaa vasemmistoliiton kansanedustaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen.
”Kun puhutaan muutostarpeesta, puhutaan liikaa negaation kautta.”
Ekologinen jälleenrakennus on noussut nopeasti julkisuuteen eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa siitä puhutaan Green New Deal -termillä, ja siellä asiaa on pitänyt esillä erityisesti demokraattien kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez.
Ekologisessa jälleenrakennuksessa kyse on massiivisesta muutoksesta, kuten Sarkkinen alussa huomautti. Mutta sille ei ole vaihtoehtoa, sillä ilman suuria muutoksia ilmastonmuutos karkaa käsistä. Nykysysteemistä luopuminen ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisten pitäisi luopua kaikesta.
– Kun puhutaan muutostarpeesta, puhutaan liikaa negaation kautta. Mistä luovutaan? Parhaista asioista meidän ei tarvitse luopua, jos asiat järjestetään hyvin.
Kielteisesti puhutaan esimerkiksi työn katoamisesta. Sarkkinen muistuttaa, että muutos myös luo paljon uutta työtä.
Politiikkaa ja taloutta
Vasemmistoliiton ohjelmassa tavoitteena on, että Euroopan unioni olisi hiilineutraali vuonna 2040. Jotta siihen päästään, tullaan tarvitsemaan valtioiden ja EU:n ohjaustoimia.
– Olennaista on se, että nämä ovat poliittisia kysymyksiä ja ennen kaikkea taloudellisia kysymyksiä. Meidän pitää muuttaa talousmallia ja talouden ohjaamisen järjestelmiä. Koko lineaarinen talousmalli pitää muuttaa kiertotalousmalliksi. Se ei tule tapahtumaan ilman ohjaamista ja ilman hinnoittelua.
Ja on vasemmistolla myös tässä asiassa vastaus ”Mistä rahat” -kysymykseen. Sarkkinen nostaa esiin ensimmäisenä Euroopan-laajuiset haittaverot. Näitä ovat esimerkiksi rahoitusmarkkinavero, muovivero sekä hiilitullit.
– Sitten on Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin toiminta. EKP on viime vuodet elvyttänyt taloutta tähtitieteellisillä summilla. Ne ovat menneet rahoitusmarkkinoille ja lainoihin. Mitä jos määrällinen elvytys tehtäisiinkin investointien kautta?
Yksityinen raha ei ole vasemmistolle vihollinen ekologisessa jälleenrakennuksessa. Pelkästään julkisella rahalla ei massiivista investointiohjelmaa pysty toteuttamaan.
– Siellä on paljon rahaa, ja se pitää kohdistaa oikein. Se voi vaatia sääntelyä pääomamarkkinoille. Sitten yritystukirahat tulisi suunnata uudella tavalla. Yritystukien suuntaaminen ohjaa myös yksityistä rahaa.
Varmasti joitain asioita tullaan myös kieltämään.
– Onhan EU:ssa jo kielletty esimerkiksi hehkulamput. Hirveä valitus siitä oli, mutta kuka niitä enää kaipaa. Ei kukaan, Sarkkinen huomauttaa.
Visio ja missio
Sarkkinen sanoo, että ekologinen jälleenrakennus on vasemmistolle hyvä näkökulma. Edessä on kaikissa tapauksissa iso yhteiskunnallinen muutos.
– Sen kautta voidaan rakentaa näkökulma yhteiskunnasta, joka perustuu johonkin muuhun kuin kulutukseen. Se antaa vasemmistolle mahdollisuuden esittää omia tavoitteitaan.
Ekologisella jälleenrakennuksella maalataan kuvaa yhteiskunnasta, johon vasemmisto haluaa mennä. Ideana on tarjota ihmisille positiivinen kuva tulevaisuudesta.
– Kun suomalaiset rakensivat hyvinvointiyhteiskuntaa, oli tavoite, jota kohti mentiin. Se ei ollut vuosibudjetin ajattelua, että mihin meillä ensi vuonna on rahaa. Oli visio ja missio.
– Nähdään, että tässä tilanteessa tarvitsemme visioita paremmasta tulevaisuudesta. Ne ovat ihan mahdollisia, mutta nyt pitää irtautua hallinnoinnin ajattelusta.
Ilmastonmuutos ja sen hillinnän edellyttämät toimet palauttavat politiikkaa siis takaisin sen oikeille urille – pois teknokratiasta ja kohti yhteiskunnan muuttamista. Aikaa ei enää ole hukattavaksi.
– Nyt pitää lähteä toimimaan, eikä vain ajatella, että sitten 2030-luvulla toimitaan. Me luomme reunaehdot taloudelle ja yhteiskunnalle, joka toimii ympäristön ja ilmaston asettamissa rajoissa.
uutiskirje 