KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

KU:n arkistosta: Mieskin saa leikkiä prinsessaa

Stressaavan arjen keskellä olin löytänyt tavan paeta huoliani fantasiamaailmaan, jossa sain olla hetken aikaa joku muu.

Stressaavan arjen keskellä olin löytänyt tavan paeta huoliani fantasiamaailmaan, jossa sain olla hetken aikaa joku muu. Kuva: Thalia Ophelia

Arkistosarjassa julkaisemme yhden kotimaan jutun kuluneen vuoden kultakin kuukaudelta. Juttu julkaistu 23.8.2019.Ensimmäisen kerran minulla oli ylläni tyttöjen vaatteet vain muutaman tunnin ikäisenä. Serkun vanhat vaaleanpunaiset potkuhousut ja haalarit tuskin minua kummemmin haittasivat, vaikka jotkut vanhemmat sukulaiset asiaa kommentoivatkin. Se kumminkin luultavasti vaikutti siihen, että sisarten kanssa leikityt prinsessaleikit sovittiin pidettäväksi sisätiloissa.

Thalia Ophelia
1.1.2020 12.00
Fediverse-instanssi:

On syytä korostaa, että olen aina ollut sinut sukupuoleni kanssa. En koskaan ole tosissani kokenut olevani tai edes halunnut olla mieluummin tyttö kuin poika. Myös mielenkiinnon kohteeni olivat pienestä asti jopa stereotyyppisen poikamaisia: lelukoristani löytyi supersankareita, kilpa-autoja ja kaikenlaisia hirviöitä. Ja niitä minä sinne myös halusin.

Silti minulle ei koskaan ollut ongelma leikkiä siskojeni kanssa barbeilla – tai vetää päälle prinsessamekkoa. Leikissähän oli tarkoituskin olla joku muu kuin mikä oikeasti on. En nähnyt mitään eroa, esiintyisinkö Lumikkina vai lepakkomiehenä.

Jossain vaiheessa prinsessaleikit kuitenkin jäivät. Mitä isommaksi kasvoin, sitä selvemmäksi minulle tuli, että tällainen ei ollut pojalle sopivaa. En muista kenenkään koskaan erikseen kieltäneen minua leikkimästä, joten luultavasti lopetin sen omasta tahdostani. Asia jäi unholaan moneksi vuodeksi, enkä muista olleeni tästä edes harmissani. Viimeistään koulun alkaessa tuli tärkeämmäksi kokea olevansa kuten kaikki muutkin.

Murrosiässä kuitenkin tapahtui jotain. Kuten useimmat pojat, aloin kiinnittää enemmän huomiota poikien ja tyttöjen eroihin, ja luonnollisesti kaikki tyttöihin liittyvä alkoi tuntua aiempaa mielenkiintoisemmalta. Anatomisten erojen lisäksi huomasin kiinnittäväni huomiota myös heidän vaatteisiinsa. Ajattelin, että on varmaan mukavaa saada aamulla valita, käyttääkö tänään housuja vai hametta. Miksi tyttöjen vaatteissa on aina kivemmat värit kuin poikien? Entä miltähän rintaliivit mahtaisivat tuntua päällä?

Ehkä se oli nuoren pojan seksuaalisen kiinnostuksen ei-seksuaalinen jatke, ehkä se liittyy vain luontaiseen uteliaisuuteeni. Ehkä sisälläni kytkeytyi päälle jotain, joka siellä oli ollut syntymästäni asti. Niin tai näin, pian löysin itseni salaa äitini vaatekaapilta.

Kieltämisestä vapautumiseen

Tästä seurasi vuosikymmeniä kestänyt salailun ja itsepetoksen kausi. Asia tuntui niin kielletyltä ja väärältä: eihän nyt kukaan poika halua pukeutua naisten vaatteisiin! Minussa täytyi olla jotain vikaa. Asiaa ei auttanut se, että pohjoissuomalaisella pikkupaikkakunnalla ei juuri erilaisuutta siedetty. Minun oli siis parhaani mukaan vastustettava kiusausta. Välillä se onnistuikin, mutta aina jonkin ajan päästä löysin itseni kokeilemasta kukkakuvioisia pitsiliivejä tai ihailemasta jalkojani silkkisukkahousuissa.

Kuulin sanan transvestiitti ensimmäisen kerran televisiosta tulleesta elokuvasta. Tunne oli ristiriitainen. Toisaalta olin helpottunut saadessani tietää, että en ole yksin ja kaltaisiani on muitakin. Toisaalta olin kauhuissani. ”Transu” oli tuohon aikaan varsin yleinen haukkumasana kotikylälläni ja sitä käytettiin armotta jokaiseen, joka ei sopinut perinteisen pojan muottiin. Siihen riittivät niin pitkiksi kasvaneet hiukset kuin liian räikeän väriset tuulihousutkin. Meikkaamisesta ei meidän kylän poikien keskuudessa puhuttu kuin naureskellen. Silloin päätin ettei minusta koskaan tulisi ”transua”.

Minussa täytyi olla jotain vikaa. Asiaa ei auttanut se, että pohjoissuomalaisella pikkupaikkakunnalla ei juuri erilaisuutta siedetty. Suvaitsevaisuuden käsite on aina ollut mielestäni nurinkurinen, koska se antaa ulkopuolisille vallan määritellä, mikä on suvaittavaa ja mikä ei.

Kymmenen vuotta myöhemmin asuin jo omassa kodissani poissa lapsuuteni maisemista. Olin ollut ”kuivilla” jo monta vuotta ja lukiolaisena salaa marketista ostamani ainoat omat rintaliivitkin menneet aikoja sitten pieneksi. Asia ei enää edes vaivannut minua ja olin ikään kuin hyväksynyt tilanteeni.

Sitten tuli yksi lokakuinen ilta ja erityinen naamiaisjuhla.

Olin tutustunut vuosi takaperin naispuoliseen ystävääni, joka tapasi pukeutua korostetun naisellisesti ja näyttävästi. Eräänä iltana tulin vuolaasti kehuneeksi hänen pukeutumistyyliään ja myöntäneeksi, etten tahtonut saada silmiäni irti hänen kellomekoistaan ja tyllihameistaan. Ystäväni totesi tähän, että minun kannattaisi kokeilla itsekin joskus. Vatsanpohjassani muljahti tuolloin niin, että meinasin pyörtyä.

Muutama viikko myöhemmin astelin ystävieni eteen asussa, jota en koskaan uskonut vetäväni päälleni. Näyttävä oranssi mekko, verkkosukkahousut ja kiharainen peruukki saivat uskomattoman vastaanoton. En koskaan elämässäni ole saanut niin paljon kehuja ulkonäöstäni. Tunsin olevani hetken ajan kuin taivaassa.

Eräänä päivänä juhlien jälkeen katsoin itseäni peilistä. Ei ollut enää naamiaisia, ei sellaisia tulossakaan, mutta mekko näytti edelleen hyvältä päälläni. Tuheerasin hetken kasvojani ystävieni lahjoittamilla meikeillä ja huomasin muuttuvani kuin eri ihmiseksi.

Stressaavan arjen keskellä olin löytänyt tavan paeta huoliani fantasiamaailmaan, jossa sain olla hetken aikaa joku muu. Olin löytänyt prinsessaleikkini uudelleen.

Transvestiitit jäävät paitsioon

Sukupuolten moninaisuuteen kiinnitetään tänä päivänä paljon huomiota. Silti transvestisuus on edelleen tabu. Selitys on luultavasti siinä, että transvestiitit ovat pääasiassa parisuhteessa eläviä heteromiehiä, joilla on yleensä suurin tarve piilottaa tai salata erilaisuutensa. Mutta oma osansa on varmasti myös sillä, että julkiseen keskusteluun ei tunnu mahtuvan kerralla kuin yksi narratiivi sukupuolelliselta ilmaisultaan poikkeavista henkilöistä.

Transsukupuolisuus on nykyisin esillä täysin ymmärrettävistä syistä. Suomen lainsäädäntö laahaa edelleen pahasti jäljessä transsukupuolisten oikeuksien suhteen ja esimerkiksi vaatimus sterilisaatiosta juridista sukupuolta muutettaessa on täysin barbaarinen. Myös ihmisten käsitykset transsukupuolisista ovat vanhanaikaisia ja representaatio siksi valtavan tärkeää. Väärään kehoon syntyneet kohtaavat vihaa ja väkivaltaa aivan liikaa.

Hollannissa markkinoitiin vuonna 2009 ensimmäistä transvestiittien festivaalia.

Hollannissa markkinoitiin vuonna 2009 ensimmäistä transvestiittien festivaalia. Kuva: All Over Press/EPA/Valerie Kuypers

Silti koen transvestiittien jääneen trans-keskustelussa sijaiskärsijän asemaan. Yllättävän monet eivät enää edes tiedä, mitä transvestiitit ovat. Jotkut jopa vilpittömästi uskovat koko transvestisuuden olevan transfobista propagandaa, jonka tarkoitus on vähätellä transsukupuolisten sukupuolikokemusta.

Minulle on sanottu suoraan, että minun tulisi hyväksyä itseni transsukupuolisena ja että haluni pysyä miehenä on itsepetosta. Samoin minulle on sanottu, että ilmaisemalla itseäni stereotyyppisenä naisena teen hallaa aidosta kehodysforiasta kärsiville sekä ylläpidän ”sortavia patriarkaalisia rakenteita”. Lievempinä esimerkkeinä minulle on esitetty mahdollisuutta, että olisin muunsukupuolinen, ei-binäärinen tai gender fluid -henkilö. Ilmeisesti ajatus on, että kukaan ei voi tietoisesti pukeutua nimenomaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Ei varsinkaan kaiken sorron yläpuolella oleva inha cis-heteromies.

Suvaitsevaisuuden käsite on aina ollut mielestäni nurinkurinen, koska se antaa ulkopuolisille vallan määritellä, mikä on suvaittavaa ja mikä ei. Ihmisen arvo on tällöin riippuvainen siitä, miten paljon tämä herättää sympatiaa. Transsukupuolisuuteen liittyy tragediaa, kun väärään kehoon kahlittu sielu pyrkii pukeutumisen avulla lievittämään kalvavaa sukupuolidysforiaa. Sellaista on ymmärrettävästi paljon mukavampi suvaita kuin sitä, että sukupuoleensa tyytyväinen haluaa ristiinpukeutua saadakseen siitä mielihyvää. Sellainenhan on perverssiä!

Naiseksi pukeutuvia miehiä on ollut läpi historian ja kyseessä on paitsi vanha, myös varsin yleinen ilmiö. Vaikka tarkkoja määriä ei olekaan tiedossa, maltillisempienkin arvioiden mukaan transvestiittimiehiä on transnaisiin nähden vähintään satakertainen määrä. Olemassaolomme tarkoitus ei ole tehdä hallaa kenellekään tai väheksyä kenenkään identiteettiä. Me vain haluamme tehdä sitä, mikä tekee meidät onnellisiksi.

Prinsessaleikeissä ei ole mitään pahaa.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen ristiinpukeutuja. Julkaisemme artikkelin poikkeuksellisesti nimimerkillä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: Oikeusvaltiota uhkaavia esityksiä tulossa – ”Eivät täytä perustuslain vaatimuksia”

SAK:n mukaan sen esitykset vahvistaisivat myös julkista taloutta.

”Leikkaukset ovat kurittaneet julmalla tavalla” – SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille

Laura Gustafssonin Maitotyttö-kuunnelma voitti hiljattain kansainvälisen radiodraamapalkinnon.

Palkittu kirjailija ja dramaturgi lemmikeistään: ”Kaikesta huolimatta nämä ovat vankeja”

Datakeskuksen rakennustyömaa kuvattiin syyskuussa Muhoksella.

Kansalaiset eivät saa maksaa datakeskusten hintaa

Uusimmat

Viktor Kärppä tekee yllätyspaluun Matti Röngän varmoissa käsissä

Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: Oikeusvaltiota uhkaavia esityksiä tulossa – ”Eivät täytä perustuslain vaatimuksia”

SAK:n mukaan sen esitykset vahvistaisivat myös julkista taloutta.

”Leikkaukset ovat kurittaneet julmalla tavalla” – SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille

Laura Gustafssonin Maitotyttö-kuunnelma voitti hiljattain kansainvälisen radiodraamapalkinnon.

Palkittu kirjailija ja dramaturgi lemmikeistään: ”Kaikesta huolimatta nämä ovat vankeja”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt uhkaa jopa kahden miljardin leikkaus eläkkeistä – ”Kokoomuksen eläkesumutuksessa kyse eläkkeiden leikkaamisesta”

 
02

Pekonen: ”Rydmanin hinnat” vaarantavat pienituloisten terveyden – Palvelujen maksuja alennettava

 
03

Eläkkeet eivät ole valtion budjetin säästöpossu – ”Työeläkevaroihin kohdistuu jatkuvasti houkutuksia”

 
04

AKT:n Kokko: Polttoaineiden hintojen nousu on otettava vakavasti – ”Seuraavan hallituksen on puututtava tilanteeseen heti”

 
05

Lohikoski: Ympäristöministerin väitteet datakeskuksista harhaanjohtavia – ”Herättää todellista huolta sähkön riittävyydestä ja hinnasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansalaiset eivät saa maksaa datakeskusten hintaa

08.10.2026

Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto asetti kaksi uutta eduskuntavaaliehdokasta

08.10.2026

Vasemmistoliitto haluaa Helsingin budjettiin uuden uimahallin ja lisää rahaa kouluruokailuihin – Kasvaneen asunnottomuuden syy on hallituksen leikkauksissa

08.10.2026

Vasemmistoliitolle taas tolkuton lukema – Kolme huomiota Ylen lokakuun gallupista

08.10.2026

AKT:n Kokko: Polttoaineiden hintojen nousu on otettava vakavasti – ”Seuraavan hallituksen on puututtava tilanteeseen heti”

07.10.2026

Velkajarrusta seuraa veronkorotuksia tai menoleikkauksia – Koskela: Järjetöntä esittää lukukausimaksuja

07.10.2026

Lohikoski: Ympäristöministerin väitteet datakeskuksista harhaanjohtavia – ”Herättää todellista huolta sähkön riittävyydestä ja hinnasta”

07.10.2026

Suomi ylittää EU:n menorajat jo ensi vuonna – Labore: Yhteisöveroale ei kannata

07.10.2026

SDP:n Mäkynen: Eduskuntatyö ei tällä hetkellä ole kauhean tärkeää –  ”Eduskunnalla ei ole sitä roolia, joka sille valtiosäännön ja vallan kolmijako-opin mukaan kuuluu”

07.10.2026

Puolustusvälinehankintoihin käytetyistä euroista vain neljännes jää Suomeen – Teollisuusliitto: ”Kotimaisuusasteen nostaminen tavoitteeksi”

06.10.2026

Talouskriisin kurittamat kuubalaiset hakevat lohtua kirkosta ja vaihtavat vaivattomasti katolisen, evankelisen ja afrikkalaistaustaisten uskontojen välillä

06.10.2026

Albanian mielenosoittajat haluavat eroon kommunismin jälkeen maata hallinneesta valtaeliitistä – ”Ihmiset eivät enää pelkää”

06.10.2026

Itä-Suomi saatava mukaan tuulivoimaan – Puolustusvoimat rajoittaa edelleen rakentamista

05.10.2026

Eläkkeet eivät ole valtion budjetin säästöpossu – ”Työeläkevaroihin kohdistuu jatkuvasti houkutuksia”

05.10.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset