Lakiesitys vanhuspalveluiden sitovasta hoitajamitoituksesta annetaan eduskunnalle torstaina. Hallitus on päässyt sopuun sen rahoituksesta vain seitsemän kuukautta aloittamisensa jälkeen. Viime ja edellisillä vaalikausilla mitoitus kaatui aina kokoomuksen vastustukseen.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kutsuu 0,7:n hoitajamitoitusta työvoitoksi hallitukselle ja kaikille vanhustyön parissa työtä tekeville.
– Asialla on suuri merkitys vanhuksille ja heidän hoitajilleen: hoidon laadulle, työhyvinvoinnille sekä alan vetovoimalle. SuPer on vaatinut sitovaa hoitajamitoitusta jo vuosia ja ajanut asiaa erittäin voimakkaasti.
Torstaina annettavassa esityksessä lakiin kirjataan velvoite 0,7:n vähimmäishenkilöstömitoituksesta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Mitoitukseen lasketaan mukaan vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Tukipalveluihin, kuten siivoamiseen, ruoanvalmistukseen ja pyykinpesuun, tulee varata työntekijät erikseen.
Laissa tarkennetaan, millainen henkilöstörakenne tulee olla kunkin työvuoron aikana. Esimerkiksi hoiva-avustajat eivät voi olla yksin työvuorossa. Vähimmäismitoitusta ei saa alittaa, ja asiakkaiden hoitoisuus on otettava huomioon mitoituksessa eli vaadittava mitoitus saattaa olla yli 0,7.
0,7:n mitoituksella välitöntä hoitotyötä tekevät jakaantuvat 20 asukkaan yksikössä työvuoroihin esimerkiksi seuraavasti: aamuvuorossa on kuusi työntekijää, iltavuorossa neljä, yövuorossa on kaksi ja vapaalla kaksi.
Siirtymäaikana eli 1.4.2023 saakka 0,7 mitoituksen saisi alittaa, jos hoivakodissa kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
SuPerin Paavolan mukaan sitova hoitajamitoitus on välttämätön askel kohti turvallista ja inhimillistä vanhustenhoitoa. Erikoisena hän pitää sitä, että ministeri Krista Kiurun piti löytää rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön budjetista.
uutiskirje 