Hallituksen esitys vanhusten laitoshoidon sitovasta 0,7:n hoitajamitoituksesta sai eduskunnassa harvinaisen yksituumaisen myönteisen vastaanoton keskiviikon lähetekeskustelussa. Mitoitusta vuosi sitten vastustanut kokoomuskin ilmoitti olevansa periaatteessa samalla kannalla, mutta arvosteli kotihoidossa olevien vanhusten hoidon heikkenevän.
– On arvovalinta, että me panostamme ikäihmisten hyvään hoitoon ja hoivaan, ja arvostamme niitä ihmisiä, jotka tämän maan rakentaneet, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.).
Pääministeri sanoi olevansa iloinen ja hyvillään siitä, että myös kokoomus tukee henkilöstömitoitusta.
– Jos katsoo tätä salia, niin vasemmalta oikealle kaikki eduskuntapuolueet ovat tämän esityksen takana ja yhdessä lähetetään vahva viesti siitä, että Suomen ikäihmisten tilanteeseen pitää tulla parannuksia.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi, että esityksellä toteutetaan iäkkäiden henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
– Lisää vanhuspalvelulain parannuksia on tulossa, Kiuru lupasi.
Monta hoitajaa lisää
Mitä hoitajamitoitus sitten tarkoittaa käytännössä?
Kansanedustaja Aki Lindén (sd.)havainnollisti: esimerkiksi 30-paikkaisessa yksikössä päivävuorossa hoitajien määrä nousee viidestä seitsemään ja iltavuorossa neljästä seitsemään.
Katja Hännisen (vas.) mukaan vasemmistoliitto antaa kaiken tukensa Kiurulle ja hallitukselle, että laki saadaan hyvin tehdyksi loppuun asti.
– Se edellyttää henkilöstömäärän turvaamista, tarvitaan koulutuspaikkoja lisää. Toivottavasti niitä saadaan joka puolelle Suomea.
– On erittäin tärkeää, että tämä signaali lähtee yhtenäisesti tästä salista arvokasta hoivatyötä tekevälle henkilöstölle, jotta heidän jaksamisensa nostetaan tässä myös kärkeen, Hänninen jatkoi.
– Yksityiset hoivajätit ovat takoneet voittoja vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella tinkimällä henkilöstön määrästä ja sitä kautta hoivan laadusta. Tämä häikäilemätön kikkailu loppuu nyt, kunhan henkilöstömitoitusta myös valvotaan tehokkaasti, napautti Veronika Honkasalo (vas.).
Valvonnan pitää olla kunnossa, sanoi myös Markus Mustajärvi (vas.), mutta epäili sen käytännön toteutumista kuntatalouden yleisen tilan, henkilöstön saatavuuden ja yleensä työmarkkinatilanteen huomioon ottaen.
Ei ole pois mistään
Uudistuksia viedään kokonaisvaltaisesti eteenpäin, Krista Kiuru sanoi keskustelun päätteeksi. Myös kotihoito on laitettava kuntoon.
– Pitkästä aikaa me emme keskustele siitä, kuinka paljon vanhustenhoidosta voidaan säästää. Nyt keskustellaan, kuinka paljon meillä on varaa satsata näihin palveluihin.
Kiuru piti uskomattomina salin oikean laidan puheenvuoroja siitä, mistä se on pois, kun vanhusten palveluihin satsataan.
– Kymmenen vuotta on mennyt, eikä eduskunnassa ole otettu tätä tarpeeksi vakavasti.
Laki hoitajamitoituksesta on tulossa voimaan 1. elokuuta tänä vuonna. Muun muassa hoitajien koulutustarpeen takia siihen tulee siirtymä niin, että ennen 1.4. 2023 toteutunut henkilöstömitoitus saa olla pienempi kuin 0,7 asiakasta kohti, jos toimintayksikkö voi osoittaa, että siellä annettava hoito ja huolenpito vastaavat yksikössä olevien iäkkäiden henkilöiden määrän ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelutarvetta sekä turvaavat heille laadukkaat palvelut. Henkilöstömitoituksen on oltava kuitenkin vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
– Rahaa tulee ja valvonta laitetaan kuntoon. Se ei ole enää suosituspohjaista, vaan se perustuu lainsäädännölle. Siksi alimitoitus on jatkossa mahdotonta. Jatkossa on nollatoleranssi, ei ole enää haamuhoitajia, Kiuru vakuutti.
uutiskirje 
