Joukko päijäthämäläisiä vaikuttajia vasemmistoliitosta, SDP:stä ja vihreistä on käynnistänyt kansalaisaloitteen , jonka tarkoituksena on käynnistää lakivalmistelu julkisen sosiaali-ja terveyspalveluiden yksityistämisten rajaamisesta lailla tehtäväaluekohtaisesti.
Nimiä aloitteeseen aletaan kerätä perjantaina 14.2. Sen ensimmäinen vastuuhenkilö on lahtelainen vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola.
Kansalaisaloitteen tekijöiden mielestä selkein tapa säätää rajat kuntien ja kuntayhtymien yksityisiltä voittoa tavoittelevilta yrityksiltä tehtävien palveluhankinnoille, on tehdä lisäys lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavusta.
Se voisi kuulua näin:
”Yksityisiltä voittoa tavoittelevilta yrityksiltä tehtävien hankintojen osuus kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäväalueiden toimeenpanosta ei saa olla yli 25 % tehtäväalueen koko palvelutarjonnasta. Erikoissairaanhoidossa osuus ei saa olla yli 10% erikoisalan palvelutarjonnasta. Näitä rajoja voi ylittää sosiaali- ja terveysministeriön erityisin perustein korkeintaan 5 vuoden määräajaksi myöntämällä luvalla.”
Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on nojannut vanhaan julkiseen palvelutuotantoon, jota yksityinen, erityisesti kolmannen sektorin, tuottama palvelu on täydentänyt.
1990-luvun lama aloitti kunnissa ulkoistamis- ja yksityistämiskehityksen, joka on jatkunut 2000-luvulla kuntien investointivastuiden pelossa. Tällä hetkellä kuntien tiukka talous kiihdyttää kehitystä entisestään, mikä aloitteen tekijöiden mielestä vaarantaa hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen ja onnistuneen siirtymän sen toteutuessa.
Päijät-Hämeen palvelut yritykselle
Asia on erityisen ajankohtainen juuri Päijät-Hämeessä, sillä sen hyvinvointiyhtymä suunnittelee perustavansa yksityisen sote-alan toimijan kanssa yhteisyrityksen. Yksityisellä toimijalla olisi yrityksessä enemmistö.
Sosiaali- ja terveysministeriön yllättäneessä suunnitelmassa yhteisyrityksen palveluja olisi ensi vuonna Lahdessa ja Kärkölässä. Niihin kuuluisivat lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut, suun terveydenhuolto, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä fysioterapia. Vuoteen 2023 mennessä palvelut laajenisivat koko maakuntaan paitsi Sysmään ja Heinolaan.
Suunnitelma tuli julki tammikuussa. Sen jälkeen vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmä kertoi valmistautuvansa viemään asian laajaan laillisuuden arviointiin.
Vasemmistoliitto tutkituttaa laillisuuden
Vasemmistoliiton Elisa Lientola totesi tuolloin, että tilanne ei ole lainmukainen, jos kuntalaiselle ei jää mahdollisuutta valita julkista palvelua yksityisen sijaan.
– Demokratia toteutuu maakunnassa sotepalveluiden osalta tälläkin hetkellä lähes olemattomalla tavalla. Emme voi hyväksyä ulkoistusta, joka tätä tilannetta hyväksikäyttäen siirtäisi päätösvallan perustason palveluiden osalta pörssiyhtiölle ja takaisi tälle maakunnan kokoisen markkinaosuuden perusterveydenhuollosta myös soteuudistuksen toteutuessa, Lientola sanoi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi sosiaali- ja terveydenhuollon kaupallistamisen jatkuvan paikallisella tasolla, vaikka hallitus valmistelee julkiseen palvelutuotantoon pohjautuvaa sote-mallia.
– Tällaisten ulkoistusten seurauksena päätäntävaltaa suomalaisten sote-palveluista siirretään voittoa tavoittelevien osakeyhtiöiden käsiin. Kehitys pitää nyt kyseenalaistaa myös oikeudellisesti sillä Suomen perustuslaki turvaa kansalaisille oikeuden terveyspalveluihin kaikissa olosuhteissa.
”Muutoksella jo kiire”
Kansalaisaloitteen tekijöiden mukaan yksityistäminen ei ole korjannut ongelmia, vaan pikemminkin vaikeuttanut kokonaisuuden hallintaa ja paikoin johtanut laadun heikkenemiseen. Lakeja säädettäessä yleisenä olettamuksena ja lähtökohtana on ollut, että kunta ja kuntayhtymä ovat pääasiallisia tuottajia ja yksityiset tuottajat kokonaisuutta täydentäviä.
Valtion lainsäädäntöä on yksityistämisen laajenemisen vuoksi kehitettävä, kun muutosta ei nykyisiä lakeja säädettäessä ole säädöstasolla ennakoitu, aloitteessa todetaan.
Sen tekijöiden mukaan säädösmuutoksella on jo kiire. Se on tehtävä jo ennen tulossa olevaa laajempaa sote-uudistusta, jolloin vastaavien säädösten sisällyttäminen myös sote-uudistuksen lainsäädäntöön olisi ennakoitu.
uutiskirje 