Eri muodoissaan tehtävän palkkatyön ja vuokratyön lisäksi yhä useampi ansaitsee elantonsa niin sanotussa alustataloudessa. Alan tunnetuimpia yhtiöitä ovat taksipalveluja tarjoava Uber, joka ei omista yhtään autoa ja majoituspalveluita tarjoava Airbnb, joka ei omista yhtään hotellihuonetta.
Suomessa alustataloudesta puhuttaessa useimmin ovat esillä ruuan kotiinkuljetuspalvelut, kuten Wolt ja Foodora. Kumpikaan ei omista yhtään ravintolaa.
Alustataloudessa olennaisessa asemassa ovat internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut, määrittelee Wikipedia. Käytännössä asiakas tilaa palvelun mobiilisovelluksella ja sen toimittava ottaa tilauksen vastaan omalla sovelluksellaan.
Alustataloudessa toimiva työntekijä ei ole työsuhteessa yritykseen, vaan ”yrittäjä”. Yritys ei katso olevansa työnantaja.
Vuonna 2016 alustoilla välitettyjen töiden määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 26 prosenttia. Alan yrityksiä oli 2 300. Maailmanpankki arvioi, että tänä vuonna alustatalouden piirissä toimii 112 miljoonaa työntekijää.
Alustatalous on nopeimmin kasvava työelämän ilmiö. Uber ja Airbnb perustettiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa, suomalainen Wolt 2014. Ne ovat levinneet nopeasti ympäri maailmaa. Uberilla on neljä miljoonaa kuskia, Airbnb saavutti 260 miljoonan yöpymisen rajan vuonna 2018 ja Wolt on levittäytynyt 20 maahan.
Ammattiyhdistysliikkeen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, kuuluuko työntekijän ääni alustayrityksissä, riittääkö palkka elämiseen, karttuuko sosiaaliturva. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta huolta herättää rahoituspohjan kestävyys, jos perinteiseen palkkatyöhön perustuva malli murenee.
Artisti maksaa
SAK järjesti tammikuussa tilaisuuden, jonka aluksi katsottiin Ken Loachin uusi elokuva Kiitos tilauksestanne ja sen jälkeen keskusteltiin alustatyöstä. Loachin paljon kehuttu elokuva kuvaa tavarlähettiä joka puurtaa tylyn pomon ja aikataulujen paineessa. Keskustelutilaisuudessa todettiin, että kyseessä ei ole alustatalouden vaan lähinnä yksinyrittämisen kuvaus.
Tilaisuudessa kävi selväksi, ettei ay-liikkeen suhtautuminen alustatyöhön ole mustavalkoisen kielteistä, vaan ehkä kriittisen kyselevää. Woltin perustajiin kuuluvan Juhani Mykkäsen näkemystä työntekijän ennennäkemättömästä vapaudesta ei nielty sellaisenaan.
Puheenvuoron saivat myös oikeutta läheteille vaativan Justice4Couriers-liikkeen edustajat. Kampanja perustettiin syyskuussa 2018 sen jälkeen, kun Foodora oli yksipuolisella ilmoituksella leikannut ruokalähettiensä palkkioita.
Justice4Couries toteaa sekä Foodoran että Woltin kiertävän työnantajan velvollisuuksia freelancer- eli toimeksiantosopimuksilla, joissa läheteillä ei ole työntekijän perusoikeuksia, kuten mahdollisuutta sairaslomiin.
”Lähetit maksavat nyt itse työnsä sivukulut, eli eläkkeet, ajoneuvojensa ylläpidon, polttoainekulut, varusteet ja mahdolliset vakuutukset. Lähetit työskentelevät liikenteessä, joten vakuutukset ja sairauslomat ovat välttämättömyys. Sekä Foodoran että Woltin on tarjottava ne läheteilleen ja tunnustettava heidät työntekijöiksi”, kampanja vaatii.
Luettelo tuo mieleen vanhat Kummeli-sketsit, joissa hevihörhöjen sopimuksessa artisti maksaa.
”Ennennäkemätöntä vapautta”
Kalevi Sorsa -säätiössä alustataloutta tutkineen Maija Mattilan mukaan perusasia ei ole sovelluksista huolimatta muuttunut miksikään: työntekijä on alisteisessa asemassa suhteessa työnantajaan.
PAMin lakimies Suvi Vilches muistutti, että keikkatyökään ei ole uusi asia. Satamissa ahtaajat kokoontuivat joka aamu odottamaan, onko tänään keikkaa.
– Ymmärrän sen, että yritykset pyrkivät ehkä tietoisesti luomaan käsitteitä ja kieltä, jolla pyritään hämärtämään sitä, että tässä ei olisi kyse perinteisestä työn teettämisestä, vaan jotain, joka on ihan uudesta maailmasta, hän sanoi.
Woltin Juhani Mykkäsen mukaan hänen yrityksessään täysin uusia asioita ovat mahdollisuus itse päättää, milloin haluaa tehdä keikkaa ja kuinka kauan. Palkkio maksetaan tehtyjen keikkojen perusteella.
– Tämä on ennennäkemätöntä vapautta, jonka nimenomaan mobiili internet on luonut. Sen avulla ihminen pystyy kertomaan, että hänellä on nälkä, ravintoloitsija voi tarjota ruokaa ja lähetti toimittaa sen perille.
Maailmanpankki arvioi, että tänä vuonna alustatalouden piirissä toimii 112 miljoonaa työntekijää.
Mykkäsen mukaan Woltin lähetit tekevät keskimäärin 20-tuntista työviikkoa. He hakevat lisäansioita ja ovat erittäin tyytyväisiä järjestelmän joustavuuteen. Woltilla on nyt 20 000 lähettiä ympäri maailmaa. Keskimäärin tuntipalkka tehdystä työstä on 13,44 euroa. Läheteistä neljäsosa on opiskelijoita, täyttä päivää tekeviä on kolmasosa ja 16 prosenttia sellaisia, jotka tekevät sitä muun työn ohessa.
Vastuita siirtyy veronmaksajille
SAK:n mukaan työsuhteessa ja alustatyössä on huomattava ero. Työsuhteessa työntekijällä on oikeus työlainsäädännön ja työehtosopimusten turvaan sekä osaltaan työnantajan rahoittamaan eläke- ja sosiaaliturvaan.
Alustayritykset taas pilkkovat työn yrittäjätyönä tehtäviksi keikoiksi. Niillä ei ole työnantajavastuita eikä eläke- ja sosiaaliturvamaksuja. Käytännössä ruokapalvelulähetit ovat silti yrityksen johdon ja valvonnan alaisia. Läheteille ei myöskään synny lomaoikeuksia eikä -korvauksia, ei oikeutta työttömyys- ja vanhempainrahaan eikä työterveyshuoltoon.
PAMin Suvi Vilchesin mukaan alustatyön yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat näkyviin myös siinä, että sairauspäivärahat ja perhevapaat kustantaa Kela eli veronmaksajat, jos työsuhteesta seuraavia vakuutuksia ei ole.
Woltin Mykkäsen mielestä lähetin kuuluukin kantaa itse riskiä, koska hän on yrittäjä.
Toimeksiantosuhteet pitäisi katsoa työsopimussuhteisiksi, SAK:n johtaja Heli Puura sanoi. Hän patisteli hallitusta toimiin, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
Yrittäjäriski siirtyy lähetille
Tuomas Tammisto on toiminut pyörälähettinä sekä työsuhteessa että toimeksiantosopimuksella ja myös yksityisyrittäjänä. Justice4Couriers-kampanjassa toimiva Tammisto ei ole alan yrityksiä vastaan eikä halua toiminnan loppuvan, koska se on osoittautunut tarpeelliseksi ja hyväksi palveluksi.
Hänen kritiikkinsä tulee siitä, että yritysriskiä siirretään käytännössä työntekijän asemassa oleville läheteille. Toimeksiantoja ei voi käytännössä valita, koska lähetti ei näe, mihin tilaus pitää toimittaa ja toisaalta ei voi kieltäytyä toimeksiannosta paikkaan, jossa ei ole esimerkiksi parkkipaikkoja. Mahdolliset parkkisakot ”yrittäjä” maksaa omasta pussistaan.
– Lähetit eivät pysty päättämään kaikkein tärkeimmästä eli ajojärjestelystä tai hinnoittelemaan itse palvelua, Tammisto kertoi.
Yritys neuvotella olisi kartelli
Lähetit eivät käytännössä pysty vaikuttamaan työehtoihinsa kollektiivina. Jos yrittäisivät, vastaan tulee kilpailulaki, joka kieltää kartellit.
– Kun heidät katsotaan yrittäjiksi, liitot eivät voi neuvotella heidän puolestaan, kertoi Suvi Vilches.
– Vaikka he ovat niin pieniä, niin yhtäkkiä he rinnastuvat asfalttiyrityksiin. Jos he pyrkivät neuvottelemaan vähimmäishinnan, he ovat kartelli. Suomessa on vielä tulkittu poikkeuksellisen tiukasti kilpailulainsäädäntöä. Koska he ovat yrittäjiä, he eivät voi millään lailla järjestäytyä ja neuvotella vähimmäisehdoistaan.
– Ratkaisu tähän olisi työsuhde, jolloin heihin sovellettaisiin työehtosopimusta. PAM neuvottelisi työsuhteen ehdot.
Juhani Mykkänen kertoi Woltin mittaavan lähettien tyytyväisyyttä palkkiotasoon, yhtiöön läheteiksi hakeutuvien määrää ja heidän pysyvyyttään yhtiössä. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana Wolt on Mykkäsen mukaan nostanut palkkioita 11 prosenttia. Nyt tulijoita olisi enemmän kuin voidaan ottaa.
uutiskirje 