KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

TTT:n uutuusnäytelmän ihmisen varjona hiippaileva Hitler herättää perimmäisiä kysymyksiä

Seela Sella tekee Hitleristä oudon hiipparin, ihmisen varjon.

Seela Sella tekee Hitleristä oudon hiipparin, ihmisen varjon. Kuva: Tampereen Työväen Teatteri/Kari Sunnari

Epäonnistuneesta poliitikosta tulee harvemmin menestyvä taiteilija, mutta päinvastoin voi kyllä käydä, kuten Hitlerin tapauksessa. Tätä voisi kutsua myös taiteen ja politiikan laadulliseksi eroksi.

Juha Drufva
20.2.2020 16.10
Fediverse-instanssi:

Mutta millaisena ”suurmiehenä” Hitler näyttäytyy, kun häntä esittää 83-vuotias Seela Sella?

Hitler on ollut hänen toistaiseksi toteutumaton unelmaroolinsa. Saattoihan Hitler olla Adolf Hitlerin toteutunut unelmarooli.

Seela Sellan unelma kävi toteen, kun hän esittää Tampereen Työväen Teatterissa Michael Baranin (s.1963) käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Hitler ja Blondi -näytelmässä Hitlerin roolin. Onko lopputulos verrattavissa esimerkiksi Veikko Huovisen Hitleriä käsittelevään romaaniin Veitikka? Sella tekee Hitleristä oudon hiipparin, ihmisen varjon, mikä varmaan vastaa todellisuutta paremmin kuin natsipiirien hellimä sankarimyytti. Esimerkiksi Hitlerin suhde sisarentyttäreensä Geliin on niin omituinen, että vähemmästäkin pedofilia- tai #metoo -epäilyt heräävät.

ILMOITUS
ILMOITUS

Psykoanalyytikko C.J. Jung (1875 – 1961) toteaa esseessään ”Sivilisaatio muutoksessa, että saksalaiset eivät suuressa järjestyksen kaipuussaan ymmärtäneet, että Hitlerin erityisyys oli siinä, että tämä symboloi jotain jokaisessa yksilössä ilmenevää:

”Hitler oli kaikkien inhimillisten huonommuudentunteiden loistava henkilöitymä. Hän oli kerta kaikkiaan kyvytön, sopeutumaton, edesvastuuton, psykopaattinen persoonallisuus, täynnä tyhjiä, lapsellisia fantasioita, mutta kirottu rotan tai katupojan terävällä vaistolla. Hän edusti musertavassa määrin varjoa, meidän jokaisen persoonallisuuden sisintä osaa. Yksinkertaisin totuus ja jokaiselle määrätty kohtalo on tulla tietoiseksi tuosta varjosta ja oppia tulemaan toimeen sen kanssa.”

Koiran näkökulma

Jungin mukaan me tiedämme varsin hyvin, että olosuhteet riippuvat suurimmaksi osaksi siitä, miten itse niihin suhtaudumme. TTT:n uutuusnäytelmässä Hitlerin saksanpaimenkoira Blondi (Verneri Lilja) suhtautuu isäntäänsä ymmärtäväisenä sivustakatsojana, ja pitää jopa päiväkirjaa, koska omaelämäkerrallinen autofiktio on nykyään muodikasta.

Tämä Blondin näkökulma onkin oiva näköalapaikka raportoida katsojalle, mikä mies se Hitler oikeasti on. Samoin kuten roomalaisen kirjailija Apuleiuksen (n.125 – 180) Lucius-aasi”-romaanissa aasiksi noiduttu Lucius-prinssi, Blondi pääsee seuraamaan yksityisiä asioita alastomana, sensuroimattomana. Lucius-aasin tavoin myös Blondi seuraa ja tutkii arkielämän ”vuodesalaisuuksia,” jotka ovat ehdottoman yksityistä ja henkilökohtaista elämää, eivätkä ne siedä päivänvaloa, vieraita katseita, eivätkä voi eivätkä saa tapahtua kaikkien nähden, julkisesti.

Tämä näkökulma toimii Hitler ja Blondi -näytelmässä erinomaisesti. Se on täydellinen vastakohta julkiselle henkilölle, joka julistaa ja selostaa itseään ja tekemisiään aina parhain päin. Yksityiselämää kuvaavan kirjallisuuden peruslähtökohta on aina se, että se seuraa ja kuuntelee salaa, miten toiset elävät. Virallinen elämäkerta nostaa kohteensa jalustalle. Hitler ja Blondi -näytelmä liikkuu näiden kahden kirjallisuuslajin molemmin puolin.

Natsien jäljiltä oli
musiikki laitettava uusiksi

Näytelmän alussa juontaja (Verneri Lilja) tulee lavalle mikrofonin eteen mustassa college -paidassa, jossa lukee suurin valkoisin kirjaimin PEACE: ”Käsi ylös, onko paikalla yhtään natsia”, juontaja kysyy. Kun yhtään kättä ei nouse, juontaja vastaa: ”Natsit ovat kuin Vain elämää -tarinat, aina tulee uusia.”

Näyttämön takaosassa sumun ja hämärän valon keskellä Seela Sella pukeutuu Hitlerin univormuun, laittaa lopuksi koppalakin päähän ja kävelee hiljaa lavan eteen ja ryhtyy pauhaamaan Hitlerin puheita:

”Sen opin ensimmäisessä maailmansodassa Schopenhauerin kirjoista, että taiteellisten nerojen kohtalona on tulla väärin ymmärretyiksi…”Minä olen naimissa Saksan kansan ja sen kohtalon kanssa…”

Stockhausenin musiikkia soittava ja Hitlerin sisarentytärtä Geliä esittävä Mariola Aniolex kertoo säveltäjä Karlheinz Stockhausenin (1928 -2007) perheen traagisen tarinan.

Esityksen musiikit on mietitty huolellisesti, myös äänimaisema ja valaistus tukivat esitystä. Stockhausenin pianokappaleiden esittäminen toi rytmiä esitykseen ja antoi katsojalle tilaa ja aika ajatella, mitä tarkoitti, kun sodan jälkeen saksalainen musiikki ja koko taide oli laitettava uusiksi ja vieroittaa mahtipontisesta natsien marssimusiikista. Natsien aikakausi tuhosi musiikista ja taiteesta luovuuden.

Nimet suuryhtiöiden takana

Blondi luettelee henkilöiden nimet, jotka avasivat lompakkonsa Hitlerille vuoden 1933 vaaleissa. Näiden nimien takaa löytyivät saksalaiset suuryhtiöt, kuten Krupp, jotka käyttivät auliisti Hitlerin tarjoamaa keskitysleirien orjatyövoimaa.

Sodan jälkeen Kruppin tehtaat joutuivat liittoutuneiden valvontaan ja 40 prosenttia tehtaista lakkautettiin. Krupp tuomittiin maksamaan 250 euroa jokaiselle keskitysleirissä Kruppille orjatyövoimana työskennelleelle. Enempää ei tehtaalla ollut varaa korvata.

Saksan suurimpana rauta- ja terästeollisuusyrityksenä Krupp vaurastui Hitlerin Saksan massiivisen sotavarustelun avulla. Gustav Kruppin poika Alfred Krupp (1907 – 67) tuomittiin vuonna 1948 vankeuteen 12:ksi vuodeksi orjatyövoiman käytöstä, mutta vapautettiin jo 1951 ja hän palasi yrityksen johtoon vuonna 1953. Blondi muistuttaa katsojia:

”Olen varma, että teidän jokaisen kotona jossain laitteessa on Varta-paristo tuomassa valoa tai viihdettä elämäänne. Varta oli yksi suurimmista Hitlerin rahoittajista vuoden 1933 vaaleissa, sekä käytti ahkerasti keskitysleirien orjatyövoimaa.”

Loppuaplodien aikana heräsi kysymys, oliko näytelmän pääosissa herra vai hänen koiransa? Koiramaisen keveästi liikkuva, tilanteesta toiseen koiramaisesti sujahtava Hitler-jugend asuinen Verneri Lilja piteli katsomoa otteessaan koko ajan, kun Seela Sellan Hitler oli pelkkä ihmisen varjo suurine puheineen.

Tämä on näytelmä, josta tullaan puhumaan vielä pitkään ja monenlaisissa yhteyksissä. Ja jos tämä näytelmä ei ole ajankohtainen tänään, niin koska sitten?

Hitler ja Blondi saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa syksyllä 2020.

Tampereen Työväen Teatteri: Hitler ja Blondi – Kolmetoista laulua diktaattorille. Käsikirjoitus ja ohjaus Michael Baran, lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simoine, valot Eero Auvinen, äänisuunnittelu Kyösti Kallio, äänet Juhani Nuorvala ja Juhani Liimatainen, kampaukset ja maskit Pia Kähkönen, tuottaja Heidi Kollanus, tuotantosihteeri Minna Viklund. Rooleissa: Seela Sella, Verneri Lija, Mariola Aniolek / Niina Ranta.Tampereen Työväen Teatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Kantaesitys oli 19.2.2020 TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Televisio-ohjelmasta poiketen näytelmä tapahtuu konkreettisesti katsojan silmien edessä. Etualalla Marja Salo ja Kate Lusenberg.

Viidakon villit naiset osoittaa, että huipulla voi olla yksinäistä

Pirkko Saision Suliko taipuu komeasti näytelmäksi Q-teatterissa.

Despootin unet ja rakkaudet – Pirkko Saision Suliko onnistuu Q-teatterissa

Näyttelijät Tommi Eronen, Hanna Raiskinmäki, Tuuli Paju ja Geoffrey Erista Poiskatsojat-näytelmässä.

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

Ulospanoltaan esitys kohoaa huippuluokkaan.

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset