KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Chilen kansa vaatii julkisia palveluja

Juan Carlos Pino käy joka perjantai plaza Dignidadilla osoittamassa mieltään Chilen hallituksen politiikkaa vastaan.

Juan Carlos Pino käy joka perjantai plaza Dignidadilla osoittamassa mieltään Chilen hallituksen politiikkaa vastaan. Kuva: Antonio Kadima

Lokakuun 18. päivänä eteläamerikkalaisessa Chilessä alkoi poliittinen kriisi, jolle ei vieläkään näy ratkaisua. Ihmiset valloittivat kadut vaatien uusliberaalille politiikalle loppua. ”Uusliberalismi syntyi Chilessä, ja sinne se myös kuolee”, luki useassa banderollissa.

Jaana Kanninen
29.2.2020 7.47

Muusikko Juan Carlos Pino on osallistunut Chilen poliittisiin liikkeisiin 1960-luvulta saakka. Hän selvisi hengissä kidutuskeskuksesta sotilasdiktatuurin aikana ja joutui lähtemään maanpakoon Ranskaan. Viime kuukausina hän on viettänyt pitkät ajat Chilen pääkaupungin kaduilla vaatimassa kotimaahansa perusteellisia poliittisia ja taloudellisia muutoksia.

– Haluamme julkisia palveluja ja ihmisarvon palauttamista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla: työelämässä, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja vanhusten kohtelussa, hän sanoo puhelimessa Santiagosta.

Neljä kuukautta Chilen kansannousun alkamisen jälkeen maa on edelleen sekaisin. Koulut ja yliopistot ovat jo avanneet ovensa, mutta suurimmissa kaupungeissa torit täyttyvät mielenosoittajista etenkin perjantaisin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Chile on ollut uusliberalistisen politiikan laboratorio.

Juan Carlos Pino suuntaa kohti Santiagon kuuluisinta aukiota, Plaza Italiaa. Pino kuitenkin puhuu Plaza Dignidadista, Ihmisarvon aukiosta. Mielenosoittajat nimesivät paikan uudestaan, jotta nimi kuvastaisi heidän päämääriään.

Torin laidoille on rakennettu ”eturintama”, jossa osa mielenosoittajista yrittää pitää poliisit poissa torilta, jotta kansa saa rauhassa soittaa musiikkia, syödä eväitään ja puhua politiikkaa. Politiikkaa pohditaan kaikille avoimissa kansankokouksissa, joihin on otettu mallia Latinalaisen Amerikan itsenäisyystaistelujen aikaisista kokoontumisista.

Eturintamalaisilla on aseinaan polttopulloja, kiviä ja kepakoita. Aika ajoin syntyy rähinöitä mellakkapoliisin kanssa, joka on käyttänyt äärimmäisen kovia otteita mielenosoittajia vastaan. Useat kymmenet ovat menettäneet henkensä mielenosoituksissa.

Eriarvoisuus rassaa

Chilen kansannousu alkoi viime lokakuussa näennäisesti siitä, että pääkaupungin Santiagon metrolippujen hintaa aiottiin korottaa 30 pesolla eli muutamalla prosentilla. Mutta todellinen syy levottomuuksiin oli jossain aivan muualla.

Chileläiset ovat väsyneet epäoikeudenmukaiseen yhteiskuntajärjestelmäänsä, jossa rikkaat rikastuvat, mutta keskiluokka pystyy tuskin maksamaan terveydenhoidosta tai lastensa koulusta koituvat kustannukset.

Sadat ihmiset ovat menettäneet toisen silmänsä poliisin ammuttua heitä kumiluodeilla kasvoihin lähietäisyydeltä.

Sadat ihmiset ovat menettäneet toisen silmänsä poliisin ammuttua heitä kumiluodeilla kasvoihin lähietäisyydeltä. Kuva: Lehtikuva/Martin Bernetti

Chilestä on tullut viime vuosikymmenien hyvän talouskasvun seurauksena korkean keskitulon maa. Silti minimipalkka on muutama sata euroa, eikä suuri osa väestöstä kykene maksamaan yksityisten palvelujen alati nousevia hintoja. Perheet ovat joutuneet velkakierteeseen.

Kansa on myös lopen kyllästynyt poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin. Niinpä kansannousulla ei ole johtajia, on vain kirjava joukko eri alan järjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä, jotka haluavat muutosta.

Talous diktatuurin perintöä

1970-luvun alussa chileläiset rakensivat demokraattisilla vaaleilla valitun presidentin Salvador Allenden johdolla sosialistista yhteiskuntaa. Tätä ehti jatkua vain kolme vuotta, kun syyskuun 11. päivä 1973 sotilaat ottivat vallan; presidentinpalatsia pommitettiin, tankit vyöryivät kaduille ja presidentti Allende teki itsemurhan.

Seurasi 17 vuotta kestänyt kenraali Augusto Pinochetin johtama sotilasdiktatuuri, jonka aikana tuhannet ihmiset murhattiin, kymmeniä tuhansia kidutettiin ja sadat tuhannet lähtivät maanpakoon.

Juan Carlos Pino oli yksi monista, jotka joutuivat kärsimään sotilasdiktatuurin aikaisesta valtionterrorismista.

Hän oli vastarintaliikkeeseen kuulumisen vuoksi kuukausikaupalla kadonneena, kunnes perhe sai tietää hänen olevan Santiagon pahamaineisimmassa kidutuskeskuksessa Villa Grimaldissa. Sieltä ei kovinkaan moni vanki päässyt ulos elävänä. Mutta Pino pääsi, ja vuonna 1981 hän lähti maanpakoon Pariisiin.

Viime vuodet Pino on käynyt oikeutta Chilen valtiota vastaan ja joutunut kohtaamaan kiduttajiaan kasvoista kasvoihin. Chilessä on käynnissä lukuisia oikeudenkäyntejä, joissa kidutuksen uhrit vaativat korvauksia ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta.

Poliittinen kriisi on syvin diktatuurin ajan jälkeen.

Oikeudenkäynnit etenevät äärimmäisen hitaasti, mutta joissakin tapauksissa oikeus on tuominnut kiduttajia vankilaan ja valtion maksamaan korvauksia uhreille.

Perustuslain uudistaminen

Pinochetin johdolla Chilen talous rakennettiin niin sanottujen Chicagon poikien näkemysten mukaiseen uusliberalistiseen kuosiin. Uusliberalismi merkitsee taloutta, jossa valtiolla on mahdollisimman pieni rooli niin että kaikki yhteiskunnallinen toiminta lopulta siirtyy yksityisiin käsiin.

Chile on ollut uusliberalistisen politiikan laboratorio: koulutus, terveydenhuolto, eläkkeet ja jopa kalavedet ja juomavesi on yksityistetty. Rahasta on tullut ihmisarvon mitta.

Vaikka demokratia palasi Chileen jo 30 vuotta sitten, maassa on voimassa edelleen Pinochetin aikainen perustuslaki vuodelta 1980. Mielenosoittajien mielestä diktatuurin laatimalta perustuslailta puuttuu laillinen pohja demokraattisessa yhteiskunnassa.

Perustuslakiin on tehty muutamia muutoksia vuosikymmenten varrella, mutta yksityisiin palveluihin perustuva yhteiskuntamalli on edelleen kirjoitettuna sen pykäliin. Muutoksiin tarvitaan jopa neljän viidesosan kannatus parlamentissa, eikä sellainen ole ollut mahdollinen vahvasti kahtia jakautuneessa maassa.

Niinpä uudistuksiin ei ole kyetty, vaikka Chilessä on viime vuosikymmeninä istunut useampikin vasemmistolainen presidentti.

Rajut mielenosoitukset ovat jatkuneet Chilessä jo yli neljä kuukautta.

Rajut mielenosoitukset ovat jatkuneet Chilessä jo yli neljä kuukautta. Kuva: Lehtikuva/Martin Bernetti

Tällä hetkellä Chilen oikeistolaisella presidentillä, monimiljonääri Sebastian Piñeralla on käsissään syvin poliittinen kriisi sitten Chilen diktatuurin. Hän peruutti metrolippujen hinnankorotuksen heti tuoreeltaan, mutta se ei rauhoittanut kansalaisia.

Useimmat ovat hyvin tyytymättömiä presidentin toimintaan. Tammikuun puolivälin mielipidetiedustelun mukaan vaivaiset kuusi prosenttia chileläisistä hyväksyy Piñeran toimet presidenttinä.

Lähes ainoa, mitä presidentti on tehnyt tilanteen rauhoittamiseksi, on lupaus huhtikuussa pidettävästä kansanäänestyksestä. Ihmiset saavat sanoa mielipiteensä, haluavatko he perustuslain muutosta sekä siitä, millä tavalla muutos pitäisi tehdä. Vaihtoehdot ovat, että kaikki uuden perustuslain laatijat valitaan kansan keskuudesta, tai sitten puolet heistä muodostuisi kongressin jäsenistä.

Pidätettyjen julma kohtelu

Mielenosoittajien vaatima yhteiskunnallinen muutos siis tulee tuskastuttavan hitaasti, eikä tällä hetkellä ole näkyvissä sitä, milloin chileläinen yhteiskunta palaa normaaliuomiin.

Poliisiväkivalta on tuonut monelle mieleen vuoden 1973 ahdistavat tapahtumat, sillä ihmiset kertovat kiinni otettujen julmasta kohtelusta lähes kuin diktatuurin aikana. Ihmisiä on hakattu, raiskattu, jopa tapon yrityksiä on tullut Chileä seuraavien ihmisoikeusjärjestöjen tietoon. Uutena ilmiönä sadat ihmiset ovat menettäneet toisen silmänsä poliisin ammuttua heitä kumiluodeilla kasvoihin lähietäisyydeltä.

Tammikuun lopussa Chilen syyttäjänvirasto kertoi, että yli 5 500 ihmistä oli tehnyt valituksen heihin kohdistuneista ihmisoikeuksien rikkomuksista, joukossa oli toista sataa kidutustapausta.

Mutta väkivallan pelkokaan ei saa ihmisiä pysymään poissa kaduilta.

– Pysymme kaduilla niin kauan, kunnes muutos tulee, sanoo Juan Carlos Pino ja valmistautuu kitaroineen lähtemään Santiagon kaduille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään