Vasemmistoliiton kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen muistuttaa siitä, että EU:n ja Turkin välillä ei ole sopimusta pakolaisten siirroista.
– Kansainvälisoikeudellisesti katsottaessa se ei ole virallinen sopimus, vaan julkilausuma, johon ikään kuin suusanallisesti itse kukin on sitoutunut, Kyllönen sanoo.
– Niinpä Turkki voi tehdä, mitä huvittaa, samoin EU.
Asiat eivät muutu öyhöttämällä.
Jo vuonna 2016 julkilausuman tekovaiheessa sitä kritisoitiin siitä, että se sitouttaa hyvin löyhästi.
– Ihmisoikeusnäkökulmasta se on järjetön. EU halusi siivota asian pois ja antoi samalla Turkille vapaat kädet kiristää itseään, Kyllönen arvioi.
– Sovittiin, että Eu maksaa Turkille 5-6 miljardia euroa ja Turkki hoitaa osansa. Nyt on helppo sanoa, että Turkki ei ole pitänyt osaansa sopimuksesta, mutta toisaalta EU on maksanut runsaat kolme miljardia euroa, vaikka Turkille luvattiin enemmän. Yhtä lailla Turkin presidentti Erdogan voi sanoa, että EU ei ole pitänyt sitoumuksiaan.
Nyt on kiire
Kyllönen toteaa, että enää ei ole yhtään aikaa hukattavaksi.
– Jos jatkamme niin, että olemme aina jonkun kiristettävissä, oli se sitten ihmissalakuljetusjärjestelmä tai Turkki, emme pääse ikinä ratkaisuun, hän sanoo.
Hän pitää selvänä sitä, että Kreikalla ei ole resursseja auttaa leireillä olevia ihmisiä yksin. Se onkin ilmoittanut, ettei ota vastaan turvapaikkahakemuksia kuukauteen.
– Ihmisoikeusnäkökulmasta on selvää, että turvapaikkahakemukset pitäisi käsitellä. On kuitenkin itsepetosta vaatia kreikkalaisia hoitamaan tilanne, koska sillä ei ole siihen rahkeita, hän sanoo.
– On unohtunut, että koko ajan ihmisiä on tullut juuri Italiaan ja Kreikkaan, ja siitä huolimatta EU:ssa ei ole kyetty löytämään yhteisiä ratkaisuja. Kreikka oli pakotettu tekemään päätöksensä turvapaikkahakemuksista, jotta se saisi EU:n heräämään tilanteeseen.
Satoja tuhansia
Kyllönen huomauttaa nyt jämähdetyn tilanteeseen, joka lisää pakolaisuutta. Hän uskoo, että osa nyt Turkin rajalla olevista ihmisistä on tuotu sinne pakolla. He ovat voineet asua Turkissa jo vuosia ja ehkä työllistyneet ja käyneet koulua.
– Tämä tuntuu järjenvastaiselta, kun samaan aikaan leireillä Turkissa ja Kreikassa on ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsisivat apua ja joilla ei ole mahdollisuutta palata mihinkään.
Se, että EU:ssa puhutaan 1 500 lapsen ottamisesta, ei juuri muuta tilannetta. Kyllösen arvio on, EU:n tulisi ottaa vastaan satoja tuhansia ihmisiä, jotta heikoimmassa asemassa olevat saataisiin turvaan.
– Ei ole edes syytä keskustella siitä, että autettaisiin rajalle tuotuja hyvävoimaisia ihmisiä, hän sanoo.
Hänestä EU:n olisi nyt pakko kyetä löytämään ratkaisu siihen, miten sekä Kreikkaan että Italiaan vuosia kohdistunutta painetta puretaan.
YK:n pakolaisjärjestö UNCHR on ilmaissut, että Turkissa olevista 3,7 miljoonasta pakolaisesta 2,4 prosenttia on erittäin haavoittuvassa asemassa. Se on noin 90 000 pakolaista.
– Kreikan osalta puhuttaneen jopa isommista määristä ihmisiä, jotka tulisi asuttaa uudelleen, Kyllönen arvelee.
Hänestä se tarkoittaisi, että EU:n kiintiöpakolaisjärjestelmä pannaan uusiksi.
– Vastaanotettavien ihmisten määrät pitäisi miettiä järkevälle tasolle sen mukaan, mitä kukin jäsenmaa pystyy hoitamaan.
Ennen kaikkea tulisi tehdä ratkaisuja.
– Jos ollaan kyvyttömiä tekemään ratkaisuja, pitää antaa resursseja leireille UNHCR:n kautta, Kyllönen sanoo.
Vastenmielistä
Kyllönen pitää pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen linjaa selkeänä.
– On selvää, että Suomen pitää edellyttää, että noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja pidetään kiinni siitä, että turvapaikkamenettelyt ovat lainmukaisia, hän sanoo.
– EU on kuitenkin tehnyt yhtenäisesti päätöksen, että Kreikkaa tuetaan Turkkia vastaan ja pidetään huoli siitä, että ulkoraja pysyy kiinni. Jos Kreikalle olisi sanottu, että sen pitää ottaa vastaan kaikki tulijat, se olisi ollut selän kääntämistä Kreikalle.
Kyllönen pitää vastenmielisenä sitä, että Suomessa tehdään sisäpolitiikkaa asialla.
– Ongelma ei poistu sillä, että suljemme rajat ja silmät. Asiat eivät muutu toivomalla tai öyhöttämällä.
Kyllönen muistuttaa siitä, että vuosikausien pelkotila on johtanut lamaannukseen.
– Pelko siitä, että äärioikeisto saa valtaa, on konkreettinen siinä mielessä, että mitä kauemmin pakolaisasia saa velloa ratkaisemattomana, sitä suurempi valta äärioikeistolla ja populistisilla liikkeillä on. Kun on selkärankaa tehdä päätöksi, silloin viedään työkaluja populisteilta ja äärioikeistolta.
Korjattu: Erdogan on Turkin presidentti, ei pääministeri
uutiskirje 
