Työn tehostamisvaatimukset ovat moninaistuneet ja riskit työhyvinvoinnille kasvaneet, osoittaa Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa käynnissä oleva tutkimus.
– Tehostamisvaatimukset työntekijä kokee työn intensiivistymisenä, joka näkyy työtahdin kiristymisenä, lisääntyvinä oppimisvaatimuksina sekä kasvaneina odotuksina työntekijöiden itseohjautuvuuteen. Sekä työtehtäviä että koko työuraa on suunniteltava ja hallittava entistä itsenäisemmin kiireessä, jossa uutta pitää oppia koko ajan, kertoo professori Saija Mauno.
Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen ”Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla” -tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia ja sitä johtavaa psykologian professori Saija Maunon lisäksi professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.
Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut yli 7 000 suomalaista työntekijää eri ammattialoilta.
Työ on intensiivistynyt monella tapaa varsinkin tietotöissä, kuten opetus- ja tutkimustyössä. Työtahdin kiristymistä koetaan kuitenkin melko paljon alalla kuin alalla, johtajat mukaan lukien.
– Huolestuttavaa on, että samat työntekijät kokevat työn intensiivistyneen monella tavalla, jolloin työntekijää kuormittavat yhtäaikaisesti kiristynyt työtahti, oppimisvaatimukset sekä itseohjautuvuus. Työn monimuotoinen intensiivistyminen ja sen riskit kasautuvat pitkälti samoille työntekijöille, Feldt kertoo.
Tulokset osoittivat, että työn intensiivistymisen kasautuminen lisäsi selvästi riskiä työuupumukseen.
Työn intensiivistyminen ei kuitenkaan aina ole vain haitallista. Maunon mukaan kohtuulliset oppimisvaatimukset työssä lisäsivät työn kokemista merkityksellisenä.
– Toisaalta merkityksellisyys kärsii, jos oppimisvaatimukset kasvoivat kohtuuttomasti.
Professorit pitävät luonnollisena, että organisaatiot haluavat tehostaa työtä ja yhä useammin tehostuminen saavutetaan teknologian avulla. Tehostamisessa piilee kuitenkin hyvinvointiriskejä, jotka on hyvä tiedostaa, he varoittavat.
uutiskirje 
