Kokeiluun osallistuvat kunnat ovat: Akaa, Espoo, Forssa, Halsua, Harjavalta, Helsinki, Hämeenkyrö, Kauhajoki, Kempele, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lahti, Laitila, Leppävirta, Liperi, Miehikkälä, Naantali, Oulu, Rautavaara, Rusko, Salo, Somero, Sonkajärvi, Tammela, Toivakka, Turku ja Virolahti.
Uusina kuntina kokeiluun osallistuvat Akaa, Kauhajoki, Naantali ja Rautavaara.
Lapsia on kuntien arvion mukaan kokeilussa mukana kolmannella kaudella yhteensä noin 17 800. Näistä uusia lapsia varhaiskasvatuksen piirissä olisi 798.
Kokeilun valtionavustus nousee
Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa kunnat, jotka päättävät jättää maksut perimättä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta 20 tunnin osalta, saavat valtiolta avustusta. Avustuksella kompensoidaan asiakasmaksutulojen vähenemistä. Kokeilun kolmannella kaudella valtion kunnille suuntaama rahoitusosuus nousee peräti 79,23 prosenttiin ja koko määräraha (6 miljoonaa) jaettiin nyt hakijakuntien kesken.
– Kasvatimme valtion maksamaa osuutta, jotta saimme maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun mukaan myös kuntia, joiden oma taloudellinen asema ei mahdollistaisi lisäpanostuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin, opetusministeri Li Andersson sanoo tiedotteessa.
Kokeilun aiemmilla kausilla valtionavustuksella korvattiin ensimmäisellä kaudella 20 prosenttia menetetyistä asiakasmaksutuloista ja toisella kokeilukaudella 40 prosenttia.
Hallitus panostaa varhaiskasvatukseen
Opetusministeri Andersson on tyytyväinen, että kokeilu kiinnostaa kuntia.
– Varhaiskasvatukseen panostamalla kunta viestii lapsimyönteisyydestä ja varhaiskasvatuksen tärkeydestä. Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus lisää tasa-arvoa ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kasvulle, kehitykselle ja myöhemmälle oppimiselle. Suomessa muita Pohjoismaita harvempi lapsi pääsee kuitenkin osallistumaan varhaiskasvatukseen. Osallistumisasteen kasvattaminen on yksi hallituksemme keskeinen tavoite, opetusministeri Andersson toteaa.
– Jotta varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja lasten tasa-arvo saadaan nousuun, palautamme lasten yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja korotamme varhaiskasvatuksen henkilömitoitusta yhden suhde seitsemään tämän vuoden elokuusta lähtien, opetusministeri Andersson jatkaa.
Kokeilulla pyritään lisäämään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja kerätään tietoa maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutuksista perheiden valintoihin ja vanhempien työllisyyteen. Kokeilussa kehitetään myös 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen toimintamalleja ja pedagogiikkaa sekä eheää jatkumoa esiopetukseen. Tärkeänä kehittämiskohteena on myös varhaiskasvatuksen palveluohjaus.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvittää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kokeilun tavoitteiden toteutumista. Ensimmäinen Karvin raportti kokeilusta julkaistiin syksyllä 2019. Mukaan valitut kunnat osallistuvat kokeilun seurantaan ja arviointiin liittyvään Karvin tutkimukseen sekä Opetushallituksen koordinoimaan kokeilun yhteistyöverkostoon.
Kokeilukauden jälkeen hallitus aikoo pilotoida 2-vuotista esiopetusta. Kokeilukunnilta saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamisessa tulisi.
uutiskirje 
