Pääministeri Sanna Marinin sanat eduskunnassa tiistaina 17.3. kello 18.40 kiteyttivät sen, mitä aikaa Suomi nyt elää.
– Haluan ainakin itse ajatella, että tällaisen kriisin ja tällaisen tilanteen keskellä tässä salissa ei ole oppositiopuolueita, hallituspuolueita – tässä on Suomen kansakunnan asialla olevia kansanedustajia ja ihmisiä, Marin sanoi kiitettyään ensin kaikkia eduskuntaryhmiä yksituumaisuudesta valmiuslain eräiden pykälien käyttöön ottamisessa.
Kansallisen yhtenäisyyden ajan voi katsoa alkaneen jo vuorokautta aikaisemmin. Hallitus kertoi maanantaina, että valmiuslakia aletaan soveltaa tällä viikolla ja ihmisten kokoontumista rajoitetaan entisestään. Viime viikolla rajaksi laitettiin 500 henkilön tilaisuudet, nyt se on kymmenen.
Jo optimistisissakin ilmastoskenaarioissa pelkkä ilmaston lämpeneminen tuo meille pahempia sokkeja.
Vielä viime viikolla valmiuslaista kiisteltiin, maanantai-iltana oppositio antoi tukensa hallitukselle.
Suomi elää nyt poikkeusoloissa, joissa kaivataan kansallista yhtenäisyyttä, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho meni vielä pidemmälle. Hän piti hallituksen toimia oikeina ja välttämättöminä. Lisäksi Halla-ahon mukaan hallitusohjelman tavoitteet työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon osalta on haudattava, ”emmekä tule hallitusta tästä moittimaan”.
Keskiviikkona alkoi öyhytys maahanmuutosta
Myös talvisodan henki on mainittu monissa puheenvuoroissa. Alkuperäinen talvisodan henki kesti 105 vuorokautta, nykyinen murtui alle yhdessä.
Perussuomalaiset eivät ilmeisesti vaan voi itselleen mitään. Alle vuorokausi yhtenäisyyspuheista joukko puolueen kansanedustajia oli sisäministeri Maria Ohisalon kimpussa. Ohisalo tuli hallituksen tiedotustilaisuudessa sanoneeksi sen itsestäänselvyyden, että poikkeustilasta huolimatta kansainväliset velvoitteet ovat voimassa. Jos Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, heidän asiansa tutkitaan.
Puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purraa myöten vääristeltiin Ohisalon sanoneen, että mikään ei ole tärkeämpää kuin turvapaikanhakijoiden oikeudet.
Poikkeusolot vaikuttavat lähes kaikkiin.
Turvapaikanhakijoiden oikeuksiin ne eivät vaikuta. Se on hallituksen linjaus.
Vaikka heitä ei käytännössä juuri nyt tulisikaan, viesti ei jää epäselväksi: mikään ei tärkeydessä mene humanitaariseksi uskotun maahanmuuton edelle.
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 18, 2020
Muu perussuomalaisten sakea osasto seurasi tietysti perässä.
Rajat muuten kiinni, mutta turvapaikanhakijat voivat tulla tänne kuten ennen. Ei tässä tilanteessa ole resursseja ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Nyt todella nähtiin, mikä on hallitukselle tärkein.
— Sanna Antikainen (@SannaAntikainen) March 17, 2020
Vihervasemmisto ulisee, ettei saa väittää Ohisalon sanovan että turvapaikanhaku ylittää muut oikeudet. Samalla logiikalla ei saisi sanoa "ankaksi" lintua, jolla on ankan näköinen nokka, räpylät ja keltainen väri. Älä sano pahaa, älä kuule pahaa...
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) March 18, 2020
Ja myös puoluesihteeri:
Sieltähän se tuli: Ohisalo kertoi juuri että turvapaikkaralli jatkuu jos hakijoita rajalle vaan ilmestyy. Koko yhteiskunta laitetaan kiinni, suomalaiset joutuvat tekemään suuria uhrauksia, mutta yhdestä asiasta ei punavihreä hallitus tingi. Törkeää!
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) March 17, 2020
Sinisilmäisenä kirjoitin KU:n painettuun numeroon jutun ilman näitä lainauksia ja huomioita. Kuvittelin, että on edes joku tilanne, jossa perussuomalaiset osaavat käyttäytyä ja olla huolissaan muustakin kuin maahanmuutosta.
Sitten takaisin alkuperäiseen tekstiin.
Rajat kiinni, lääkkeet turvattu
Koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi osa valmiuslain pykälistä otettiin käyttöön tällä viikolla.
Kunta voi luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä.
Terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevän henkilöstön työnantaja voisi keskeyttää tarvittaessa työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa. Ylitöitä voidaan teettää ilman henkilön suostumusta ja lepoajoista tinkiä. Asetuksen tarkoituksena on estää työvoimapula yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa.
Rajat menivät torstaina kiinni henkilöliikenteen osalta. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu päivittäistavaroiden ja lääkkeiden saannin varmistamiseksi.
Hallitus ohjeisti, että ulkomaille ei nyt pidä matkustaa. Kotiin saa palata, mutta sitten on oltava 14 vuorokautta karenssissa.
Jo tiistaina astui voimaan asetus, jolla voidaan rajoittaa terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palveluiden myyntiä.
Sosiaali - ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi, että pulaa lääkkeistä ei ole. Suomi on Euroopan ainoa maa, jolla on lääkkeiden velvoitevarasto. Nyt on turvattu, että lääkkeitä ei voi myydä varastosta ulos.
Kyllä me tästä selviämme
Eduskunnan iltaistunto tiistaina oli historiallinen. Koskaan ennen rauhan aikana valmiuslain pykäliä ei ole ryhdytty soveltamaan. Uudessa tilanteessa kansanedustajilla oli paljon kysymyksiä.
– Miten turvaamme toimeentulon niille tuntityöläisille, joiden työt loppuivat kuin seinään? Entä miten sellaiset vanhemmat voivat hoitaa lapsiaan kotona, joilla ei ole etätyömahdollisuutta? Miten huolehditaan niiden pärjäämisestä, jotka ovat joutuneet turvautumaan leipäjonoihin? Meillä ei ole huoliin vielä suoria vastauksia, mutta me selvitämme niitä koko ajan, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi.
Arhinmäki niin kuin muutkin eduskuntaryhmien puheenjohtajat toivoi suomalaisilta yhteishenkeä ja keskinäistä auttamista. Kaiken toiminnan motiivina on nyt tarve suojata riskiryhmiä ja haavoittuvassa asemassa olevia.
– Nyt on pidettävä huolta yhtenäisyydestä ja autettava toinen toisiamme. Edessä on vaikeita ja erikoisia aikoja, ja monia meistä pelottaa, mutta kyllä me yhdessä tästäkin selviämme, Arhinmäki sanoi.
Kyllä me tästä selviämme. Se tuntuu nyt olevan kaikkien tunnuslause. Poliitikot, viranomaiset ja taantumaa ennustavat ekonomistit luovat uskoa tulevaisuuteen.
Pahempaa on näköpiirissä
Koronavirus ei kuitenkaan ole ainoa eikä viimeinen – eikä edes pahin nähtävissä oleva kriisi. Maailmaan mahtuu vain yksi asia kerrallaan.
Vielä viime viikon alkupuolella kuohuttanut turvapaikkakriisi Turkin ja Kreikan rajalla on unohtunut, samoin Kreikan saarien täpö täydet pakolaisleirit, joita korona uhkaa paljon vaikeammissa olosuhteissa. Käsiä pitäisi pestä viruksen leviämisen estämiseksi, mutta joissain osissa Morian pakolaisleiriä on vain yksi vesihana 1 300 ihmiselle, eikä ollenkaan saippuaa, kertoi Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaanhoidon koordinaattorina Kreikassa toimiva lääketieteen tohtori Hilde Vochten perjantaina.
Kansanedustaja Anna Kontula muistutti karuista tosiasioista tiistain istunnossa.
– Pelkästään jo optimistisissakin ilmastoskenaarioissa pelkkä ilmaston lämpeneminen tuo tulevaisuudessa meille pahempia sokkeja. Nyt pitää muistaa myös kysyä, mitä me teemme silloin, jos jo nyt tässä tilanteessa meillä on ankarimmat keinot käytössä. Onko tästä kriisistä ehkä opittavissa jotakin sellaista, jolla muuttaa yhteiskuntaa toisenlaiseksi, jolla lisätään yhteiskunnan resilienssiä ja kykyä vastata niihin töyssyihin, joihin kansakuntana törmäämme tulevaisuudessa?
Kova taantuma, niin myös vastaisku
Ensimmäisten ennusteiden mukaan koronavirus aiheuttaa syvän kuopan Suomen talouteen ja sitä myöten työllisyyteen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen oletus on, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia, Suomen Pankin 1–4 prosenttia. Molemmat odottavat, että kuoppa jää lyhyeksi ja kasvu lähtee vuoden jälkipuoliskolla ripeästi uudelleen käyntiin.
Lomautuksia on tulossa paljon. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittivät keskiviikkona kriisipakettia , jonka tarkoitus on alentaa työllistämisen kustannuksia, joustavoittaa työlainsäädäntöä ja parataa työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa.
Hallitus kertonee kannastaan siihen tänään perjantaina järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.
Koronan vaikutukset talouteen ovat niin rajuja, että kaikki velkaantumista ja budjettikuria koskevat säännöt on heitetty romukoppaan. Pelkästään EU:n komissio esittää 37 miljardin euron korona-pakettia. Päälle tulevat Euroopan investointipankin ja hallitusten kansalliset toimet.
Isoimmat paukut on taas kerran Euroopan keskuspankilla. Se käynnistää 750 miljardin euron hätärahoituksen. EKP ryhtyy ostamaan sekä valtioiden että yksityisten yritysten lainapapereita.
Iso ralli on päällä. Paradoksaalista on, että mitä paremmin siinä onnistutaan eli mitä nopeammin kaikki palaa ”normaaliksi”, sitä nopeammin ja pahempana edessä on ilmastosokki.
uutiskirje 
