Koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi on yli 300 000 työntekijää on tällä hetkellä yt-neuvotteluiden piirissä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan. Luku saattaa olla suurempikin, sillä alle 20 hengen yrityksissä ei tarvitse käydä yt-neuvotteluja.
Yhteistoimintaneuvotteluja käydään tällä hetkellä lähes 3 300:ssa yrityksessä. Koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi yli 15 000 työntekijää on jo lomautettu.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vertaa lomautettujen määrää työttömiin, sillä lomautetut ovat tilapäisesti työttömiä.
STTK on esittänyt työajan tilapäistä lyhentämistä vaihtoehtona lomautuksille ja irtisanomisille.
Hän muistuttaa, että TEM:n mukaan mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa noin 250 000.
– Karkeasti voidaan sanoa työttömyyden tuplaantuneen hyvin lyhyen ajan sisällä.
Koronan aiheuttamia talous- ja työllisyysongelmia on verrattu 1990-luvun alun lamaan sekä vuoden 2008 finanssikriisiin.
Finanssikriisin jälkeen
moni jäi työttömäksi
Lainà huomauttaa työttömyysasteen olleen ennen koronakriisiä suunnilleen samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.
Työttömyysaste kohosi reilusta kuudesta prosentista, mutta ei ylittänyt kymmentä prosenttia edes eurokriisin heikoimpina vuosina. Työttömyysaste oli nyt ennen koronakriisiä suunnilleen samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.
– Jos alkaneiden yt-neuvottelujen seurauksena työntekijät päätyvät työttömiksi, työttömyysaste kohoaa reilusti yli kymmenen prosentin. Siinä mielessä puhutaan hyvin vakavasta kriisistä, mutta toivottavasti se jää hyvin lyhytaikaiseksi.
1990-lamassa työttömyysaste lähenteli jo 20 prosenttia ja pysytteli yli kymmenessä prosentissa vuosituhannen loppuun saakka.
– Toivottavasti tällä kertaa ei päädytä niin korkeisiin lukemiin, sanoo Lainà.
Tilapäinen työajan lyhennys käyttöön
STTK on esittänyt työajan tilapäistä lyhentämistä vaihtoehtona lomautuksille ja irtisanomisille, jotta työttömyys ei pääsisi kohoamaan niin paljoa.
– Toivoa sopii, että tällä kertaa lomautukset eivät johda irtisanomisiin, vaan työntekijät pääsevät palaamaan pikaisesti takaisin työpaikkoihinsa kunhan koronaepidemian terveydellinen uhka on torjuttu, sanoo Lainà viitaten 90-luvun laman katastrofaalisiin seurauksiin.
Työttömyysaste lähenteli 1990-luvun syvässä lamassa jo 20 prosenttia ja pysytteli yli kymmenessä prosentissa vuosituhannen loppuun saakka.
Lainàn mukaan työttömyysaste kohoaa reilusti yli kymmenen prosentin, jos alkaneiden yt-neuvottelujen seurauksena työntekijät päätyvät työttömiksi.
– Siinä mielessä puhutaan hyvin vakavasta kriisistä, mutta toivottavasti se jää hyvin lyhytaikaiseksi.
Lomautus työttömyyttä parempi
1990-luvun laman aikana työttömyyskorvauksia ja muita tukia heikennettiin ja valtio leikkasi menojaan.
– Tällä kertaa toimeentuloa pyritään turvaamaan ja valtio on valmiudessa elvyttämään heti, kun koronaviruksen terveydellinen uhka väistyy, sanoo Lainà.
Ammattiliitoissa on oltu valmiita hyväksymään poikkeukselliset työntekijöiden asemaakin heikentävät menettelytavat. Esimerkiksi lomautuksia helpotetaan ja nopeutetaan merkittävästi.
– Tämän ajatuksena on tehdä lomautus houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin irtisanomiset. Näin ollen suurempi osa työntekijöistä säilyttää todennäköisesti työpaikkansa.
Lainàn mukaan koronakriisin kaltaisessa taantumassa perinteinen elvytys ei toimi, koska tarjontaa ei yksinkertaisesti ole ja kysyntääkin pyritään nimenomaan rajoittamaan.
”Siksi koronakriisissä täytyy turvautua epätavanomaiseen elvytykseen tarjoamalla yrityksille rahoitustukea, jotta ne ylipäätään pysyvät pystyssä. Tavoitteena on myös turvata ihmisten toimeentulo, jotta he selviävät juoksevista menoistaan”, perustelee Lainà blogissaan.
uutiskirje 
