Vesa Vihriälän johtaman taloustyöryhmän lisäksi perjantaina julkistettiin myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän ensimmäisen vaiheen ehdotukset. Koronakriisin jälkitoimilla on kiritettävä investointeja päästöjen vähentämiseksi ja kaikkien toimien ilmasto- ja luontovaikutukset on syytä selvittää, ryhmä toteaa ehdotuksessa, jonka se jätti valtioneuvoston kanslian exit- ja jälleenrakennustyöryhmälle.
Työryhmän tehtävänä oli hahmotella toimia, jotka auttavat taloutta elpymään ja vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.
Hallitus on käynnistänyt jo ennen koronakriisiä lukuisia politiikkatoimia, joilla tähdätään hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä ja pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Työryhmä opastaa, että käynnissä olevia toimenpiteitä ei tule elvytyksellä hidastaa vaan vauhdittaa.
Työryhmän mukaan kaikkia valtion elvytystoimia olisi tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Tarkastelun tueksi työryhmä on laatinut kestävän elvytyksen kriteeristön, jolla voidaan arvioida yksittäisten toimien vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan.
Työryhmä esittää aikaistettavaksi hallitusohjelmassa linjattuja toimenpiteitä, joita ei vielä ole aloitettu. Näin voitaisiin synnyttää nopeasti Suomeen uusia työpaikkoja ja vahvistaa luottamusta talouteen. Suomi voi merkittävästi hyötyä edelläkävijyydestä sekä luoda uutta kestävää taloudellista kasvua koronakriisistä palautumisessa.
– Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato eivät ole kadonneet. Koska yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, on järkevää suunnata elvytysvarat useamman kriisin ratkaisemiseen samanaikaisesti, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Energiatehokkuutta ja tuulivoimaa
– Elvytystoimet eivät saa vaikeuttaa hallitusohjelman tavoitetta siirtymisestä hiilineutraaliin, luonnon monimuotoisuutta varjelevaan kiertotalouteen. Tämä olisi paitsi tuhoisaa vaadittavien tavoitteiden saavuttamiseksi, myös huonoa julkisten ja yksityisten varojen käyttöä, sanoo työryhmän toinen puheenjohtaja, Sitran johtaja Mari Pantsar.
Työryhmän ehdotusten mukaan elvytyspanostuksia tulee suunnata esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tavalla, joka pienentää energian kulutusta välittömästi, ja johon kaikki kiinteistönomistajat voivat osallistua. Esimerkkejä tällaisista toimista ovat yksityisille ja julkisille suunnattu tuki öljylämmityksestä luopumiseen sekä tuki koulujen ja päiväkotien remontoimiseen energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi tai kotitalousvähennyksen korotus energiatehokkuuskorjauksiin.
Energiamurrosta voidaan tukea vauhdittamalla entisestään tuulivoiman rakentamisen lupapäätöksiä ja tukemalla voimakkaammin uuden teknologian demonstraatiohankkeita.
Panostukset kuntien kestävään infraan, kuten kevyen liikenteen väyliin, rakentaisivat yhteiskuntaa, jossa vähäpäästöinen elämäntapa on luonteva. Lisätuella sähkö- ja kaasuasemien latausinfran rakentamiseksi vauhditettaisiin siirtymää kestävämpiin käyttövoimiin.
Työryhmä ehdottaa myös tukipakettia lähivirkistyskohteiden, kuten luontopolkujen ja muiden ulkoilukohteiden rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon.
Loppuraportti syyskuussa
Työryhmän ehdotusten kustannukset välittömien vaikutusten saavuttamiseksi ovat vuositasolla tänä ja ensi vuonna suuruudeltaan 480–510 miljoonaa euroa ja sen työpaikkavaikutukset olisivat vuositasolla noin 44 200–46 000 henkilötyövuotta. Mukana luvuissa ei ole esimerkiksi tuulivoimainvestointeja, ilmastorahastoa tai kotitalousvähennyksiä.
Seuraavaksi ryhmä kartoittaa pitemmän aikavälin toimia hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi ja hahmottelee EU-tason toimia, jotka ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia.
Ryhmän väliraportti julkaistaan 31.5. mennessä, ja ehdotukset pidemmän aikavälin kestävistä elvytystoimista valmistuvat 30.9. mennessä.
uutiskirje 
