Koronakriisi on tuonut Eurooppaan takaisin eurokriisin aikaisen puhetavan. KU:n sivuilla sen ovat maininneet poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.
Tiivistetysti euromaat on jälleen jaettu vastuulliseen pohjoiseen ja täysin vastuuttomaan etelään, joka yrittää rahoittaa kestämätöntä elintapaansa pohjoisen kustannuksella. Eduskunnassa tämä näkyi torstain kyselytunnilla, kun perussuomalaiset nostivat esiin euromaiden toimet koronakriisissä.
Tällä kertaa haukkuja kerää erityisesti Italia, jota korona on runnellut pahoin. Paitsi että maassa on kuollut paljon ihmisiä, se on iskenyt kovaa maan talouteen, jossa turismilla on merkittävä rooli.
Italia ja muut Välimeren euromaat ovat vaatineet koronakriisiin avuksi euromaiden yhteisiä velkakirjoja eli niin sanottuja koronabondeja. Niille on pohjoisesta sanottu kovaa ei.
Suomi on valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) suulla painottanut, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta talouspolitiikastaan.
Etelässä tehdään talouskuripolitiikkaa
On sitten koronabondeista tai euromaiden välisestä solidaarisuuden tarpeista mitä mieltä tahansa, on silti tärkeä pitää kiinni faktoista. Yhden yleisen virheen korjasi Twitterissä eurooppalaiseen aatehistoriaan, filosofiaan ja politiikkaan erikoistunut yliopistotutkija Timo Miettinen.
Miettinen kommentoi mikroblogipalvelussa eduskunnan talousvaliokunnan julkista kuulemista, jossa hänen mukaansa Helsingin yliopiston Eurooppa-oikeuden professori Päivi Leino-Sandberg epäili Italian intoa talouskuripolitiikkaan koronakriisin jälkeen.
Eduskunnan julkisessa kuulemisessa Leino-Sandberg puolustaa EVM:n ehdollisuutta: "Tilannetta vaikeuttaa se, että Italian hallitus tulee ulos ja sanoo ettei tule ottamaan talouskuria käyttöön jatkossakaan."
Kuvassa Italian perusjäämä, minusta ei näytä talouskurin hylkäämiseltä. pic.twitter.com/8Kw4eucake
— Timo Miettinen (@TimoMiettinen) May 15, 2020
Miettinen huomautti, että Italian budjetit ovat oikeastaan olleet ylijäämäisiä pitkään. Samasta aiheesta hän puhui Iltalehden torstaina julkaisemassa jutussa.
– Esimerkiksi Italian 25 viimeisestä budjetista 24 on ollut ylijäämäisiä. 1980-luvulta periytyneen velan korkomenot ovat vain niin suuria, että Italian on ollut vaikea saada kohtuukorkoista lainaa markkinoilta. Tässä tilanteessa lienee oikeutettua sanoa, että nykyiset sukupolvet maksavat edellisten virheistä, Miettinen lausui IL:lle.
Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) pääekonomisti Jussi Ahokas huomautti samassa viestiketjussa, että Italian taloudessa on jatkuvasti päällä talouskuri.
Kun siis epäilee italialaisten intoa talouskuriin, ei sen suhteen kannata huolehtia. Ennemmin Suomessa ja monessa muussa jäsenmaassa kannattaisi huolehtia siitä, miten puheet laiskasta ja vastuuttomasta etelästä vaikuttavat näiden maiden EU-suhteeseen.