Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus lähtee lausuntokierrokselle 15. kesäkuuta. Lait on tarkoitus saada eduskuntaan joulukuussa, kuten on aiemmin luvattu.
Sote-uudistus ei ole vielä valmis, vaan esimerkiksi maakuntajako päätetään Kiurun mukaan vasta lausuntokierroksen jälkeen. Varsinkin Savon aluejako on alueella herkkä kysymys.
Kiurun mukaan hallitus toivoo, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiin vuonna 2022. Maakunnat, joille palveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä, aloittaisivat vuoden 2023 alusta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä rukataan pitkälti samoin ajatuksin kuin edellisillä hallituskausilla. Isona erona on kuitenkin se, ettei nyt rakenneta vapaavalinnaisuutta, joka olisi avannut ihmisille enemmän mahdollisuuksia valita yksityisen terveydenhoidon palveluita.
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan julkinen puoli on vahva tuottaja ja järjestäjä ja hallitus tekee julkista uudistusta. Palveluita tuotettaisiin pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimisivat täydentävinä tuottajina.
Onnistuminen ainoa vaihtoehto
Vasemmistoliittoa sote-ministerityöryhmässä edustaa opetusministeri Li Andersson. Hän korosti Twitterissä juuri julkisen puolen vahvaa roolia.
– Tämä on olennaista, jotta integraatio oikeasti toteutuu ja se mahdollistaa myös taloudellisten resurssien kohdistamisen sinne, missä niille on kaikkein suurin tarve, Andersson kirjoitti.
Sote-uudistusta yrittivät tehdä paitsi Juha Sipilän hallitus viime vaalikaudella, myös kokoomuksen Jyrki Kataisen ja vaalikauden loppuvaiheessa Alexander Stubbin johtama hallitus vuosina 2011–2015. Kummallakaan kerralla valmista ei tullut.
– Vaikka yllätyksiä aina voi tulla, on pyritty huomioimaan mahdollisimman tarkasti kaikki perustuslakivaliokunnan aikaisemmat lausunnot ja perustuslailliset reunaehdot. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua tässä uudistuksessa, koska sen tarve on yhtä suuri kuin ennenkin, Andersson toteaa.
Pian lausuntokierrokselle lähtevässä sote-esityksessä perustason palveluiden vahvistaminen ja sisällöllinen kehittäminen on otettu vahvaksi osaksi sotea, mm Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen ja hoitotakuun myötä. Tämä on äärimmäisen tärkeää palveluiden tasa-arvon näkökuolmasta.
— Li Andersson (@liandersson) June 5, 2020
Ei kululeikkuria
Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu halutaan nostaa kunnilta maakunnille, joilla olisi siihen paremmat edellytykset. Uudenmaan osalta tehdään oma ratkaisunsa siten, että alueelle tulee neljä sote-maakuntaa ja Helsinki.
Järjestämisvastuullisina tahoina olisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki sekä HUS-alue. Tällä hetkellä vastuullisia on 195.
Paateron mukaan uudistukseen ei ole rakennettu kustannusleikkuria, mutta kulujen toivotaan vähenevän. Varautuminen väestön ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin on ollut yksi syy uudistaa sote-palveluiden järjestämistä.
Viime kaudella tavoitteena oli madaltaa kustannustasoa kolmella miljardilla eurolla. Tällaista tavoitetta ei Kiurun mukaan nyt ole, mutta tuottavuutta yritetään parantaa. Keskeiset ministeriöt käyvät maakuntien kanssa vuosittain ohjauskeskusteluita.
Maakuntien rahoitus olisi perustumassa valtion rahoitukseen, mutta myös maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan.
uutiskirje 