”Itse toivon, että meidän ei tarvitsi enää koskaan ottaa valmiuslakia käyttöön”, totesi täydestä sydämestään oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) maanantaina hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Muutamaa päivää vaille kolme kuukautta sitten pääministeri Sanna Marin (sd.) piti poikkeuksellisen tiedotustilaisuuden.
Itselleni oli hyytävä hetki Marinin ilmoittaessa Suomen ottavan valmiuslainsäädännön käyttöön. Olin mökkipaikkakunnalla etäkuulolla lomani vuoksi, pienen kaupan eteisessä kännykän nappi korvassa.
Pahimpaan varautuminen ei tarkoita, että sen kohtaaminen olisi helppoa. Valmiuslait on varattu poikkeusoloihin, oloihin, joissa normaalit lait eivät enää riitä.
Väistämättä poikkeusoloihin varautuminen tilanteessa, jossa tautiluvut eivät olleet vielä dramaattisia, herätti syvää huolta – ja myös pelkoja tulevaisuudesta.
Jälkikäteen on arvioitu, että niin poliitikot kuin kansalaisetkin onnistuivat odotettua paremmin koronaepidemian taltuttamisessa – ainakin toistaiseksi.
Tuo viheliäinen ”toistaiseksi” toistuu kaiken hyvästä vapautumisesta kertovan viestin perässä. Arvaamaton vihollinen voi iskeä milloin ja missä tahansa, jos emme ole tarpeeksi varpaillamme ja pese käsiämme.
Poikkeusoloihin taipunut eduskunta hyväksyi poikkeuslait kolme kuukautta sitten yksituumaisesti. Tunnelmat eduskunnassa olivat haudanvakavat. Jopa perussuomalaiset unohtivat lähes kokonaan – paitsi esimerkiksi kansanedustaja Jani Mäkelä – riekkua turvapaikanhakijoista.
Päähallituspuolueen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi edessä olevan virusepidemian olevan suurin koettelemus sitten sodan jälkeen. Myös hänen keskustalainen kollegansa Antti Kurvinen viittasi talvisotaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja kansanedustaja Anna Kontula muistuttivat samassa eduskuntakeskustelussa päätöksen poikkeuksellisuudesta.
Poikkeuslakien myötä valtaa keskitetään hallitukselle ohi vaaleilla valitun eduskunnan. Vapaassa yhteiskunnassa kyse oli poikkeuksellisista rajoituksista, jotka vaativat, etteivät mitkään muut keinot enää riitä.
Valmiuslakeja tulee käyttää, vain jos se on välttämätöntä, eikä niitä tule säätää vain kaiken varalta. Tästä Marin on muistuttanut tiuhaan. Poikkeuslaeilla on säädetty vain siitä, mikä on välttämätöntä koronaepidemian taltuttamiseksi ja ihmisten terveyden turvaamiseksi kulloinkin vallinneessa epidemiatilanteessa.
Jälkikäteen perataan, olisiko pärjätty ilman poikkeuslakeja(kin). Julkisoikeuden apulaisprofessori Paavo Rautiainen arvioi Ylen A-studiossa (15.6.), että suomalainen valmiuslainsäädäntö toimi hyvin kansainvälisessä ympäristössä.
Valtioneuvosto julisti myös talousperusteiset poikkeusolot, mutta ei käyttänyt näitä valtuuksia. Jälkikäteen kysytäänkin, että oliko tämä välttämätöntä. Muun muassa kv-oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kyseenalaisti valmiuslakien käytön heti niiden säätämisen jälkeen.
Vietetään nyt juhannusta ja kesää, käsiä pesten ja turvaväleillä – eikä mennä vesille humalassa, kuten toivoteltiin juhannuksen alla ennen korona-aikaa.
Päätoimittaja
uutiskirje 