Yrttiaho kritisoi EU:n komission esitystä elpymisrahastosta täysistuntopuheessaan viime viikolla.
– Joissain lausunnoissa elpymisrahastoa on pidetty siten myönteisenä, että avustuksien jakoon ei liittyisi eurooppalaista talouskuria, kuten viime vuosikymmenen kriisirahoitukseen. Koko asia on vielä tämänkin osalta tosiasiassa auki, mutta varmaa on jo nyt, että rahaston nettomaksajien, kuten Suomen, julkiseen talouteen vaikutus on rajusti negatiivinen.
Yrttiahon mukaan poliittinen oikeisto saa välineitä ajaa kovaa talouskuripolitiikkaa. Hän viittaa Vihriälän ja Hetemäen työryhmän esitykseen.
Myös perustuslakivaliokunta haluaa tehdä elpymisvälineeseen keskeisiä muutoksia.
– ”Talousviisaiden” suosittelemat rakenneuudistukset tarkoittavat ennen kaikkea työttömyysturvan ja työntekijän aseman heikennyksiä. Myös muuta sosiaaliturvaa sekä hyvinvointipalveluita uhkaavat leikkaukset, sanoo Yrttiaho.
EU:n elpymisrahasto ja korotettu rahoituskehys ovat suuruudeltaan yhteensä noin 1 900 miljardia euroa. Elpymisrahaston osuus tästä on 750 miljardia euroa, jakaantuen 500 miljardin avustuksiin ja takauksiin sekä 250 miljardin lainaosuuteen.
Hallitus on halunnut, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta siitä kasvatettaisiin. Hallitus on myös toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta. Myös perustuslakivaliokuntaa haluaa tehdä elpymisvälineeseen keskeisiä muutoksia.
Yrttiaho laskee Suomen kokonaisvastuu rahastosta olevan noin 13 miljardia, lisättynä koroilla ja kuluilla, jos edettäisiin komission esittämällä tavalla.
– Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aivan oikein huolissaan Suomen budjettisuvereniteetista. Se vaarantuu, koska kasvava EU-budjetti verotusoikeuksineen tarkoittaa isoja askeleita kohti Saksan etuja palvelevaa liittovaltiota. Tämä ei ole Suomen kaltaisen pienen EU-jäsenmaan edun mukainen kehityssuunta, sanoo Yrttiaho.
lehti 